Kategoria
Havainnot aloitettiin Helsingin yliopiston magneettisessa ja meteorologisessa observatoriossa Kaisaniemessä jokseenkin tasan 176 vuotta sitten 1.7.1844. Observatorio oli Ilmatieteen laitoksen edeltäjä. Alussa havainnontekijöinä oli kaksitoista ylioppilasta, jotka työskentelivät mittalaitteiden parissa 24/7…
Jatka lukemista
Suomalaiseen juhannuksen viettoon kuuluvat sauna ja juhannuskokko, mutta väliin myös räntäsade tai helle. Miltä juhannussäät näyttävät, kun tarkastellaan ajanjaksoa 1845–2019? Juhannus on suomalaisille rakas keskikesän juhla. Kuten merkittäviin tapahtumiin kuuluu,…
Jatka lukemista
MOSAiC-hanke kerää ainutlaatuista havaintoaineistoa Jäämeren tilasta ja prosesseista. Vuoden ajan tutkijat ajelehtivat arktisen jääpeitteen mukana olosuhteita mitaten ja havainnoiden. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta arktinen alue on lämmennyt, merijään määrä on vähentynyt ja…
Jatka lukemista
COVID-19-pandemia iski myös lentoliikenteeseen. Lentomäärien supistuminen näkyy sään ennustamisessa, sillä koneiden säähavainnot hyödyttävät lentäjän lisäksi myös meteorologia. COVID-19-pandemia on vähentänyt lentoja jopa yli 90 prosentilla. Supistuneen lentoliikenteen myötä vähentyneillä päästöillä on…
Jatka lukemista
Australian ekosysteemiin olennaisesti kuuluvat maastopalot ovat raivonneet poikkeuksellisen voimakkaasti mantereen kaakkoisosassa syyskuusta 2019 lähtien. Maastopalokauden 2019–2020 paloja on luonnehdittu Australian modernin historian tuhoisimmiksi. Tammikuun puolivälissä palojen arvioitiin polttaneen siihen mennessä…
Jatka lukemista
Toisin kuin kasvihuonekaasut, pienhiukkaset keskimäärin viilentävät ilmastoa. Pienhiukkasten ilmastovaikutuksiin liittyy vielä epävarmuuksia, joita uusi FORCeS-projekti pyrkii vähentämään. Hiukkasten ilmastovaikutuksen, eli säteilypakotteen, määritys auttaa arvioimaan ilmastoherkkyyttä. Ilmastoherkkyys kertoo, kuinka paljon ilmasto…
Jatka lukemista
IPCC:n raportti kertoo merien, jään, lumen ja ikiroudan jo havaittujen ja ennustettujen muutosten vaikuttavan merkittävästi ihmisiin ja luontoon. Riskien hallinta edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja yhteiskuntien sopeutumista muutokseen. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC)…
Jatka lukemista
Hento otsonikerros suojaa meitä auringon haitoilta, joten siitä on syytä pitää huolta. Kansainvälistä otsonikerroksen suojelupäivää vietetään Montrealin pöytäkirjan vuosipäivänä 16.9. Ilmakehän otsoni suojaa meitä tehokkaasti auringon haitalliselta ultraviolettisäteilyltä. Ilmakehässä otsonia…
Jatka lukemista
Suomen ukkoskausi alkaa toukokuussa ja päättyy syyskuussa, mutta keskittyy vahvasti keskikesään. Keskimäärin lähes puolet vuoden salamoista kertyy heinäkuun aikana. Pohjola on tunnettu vastakohdistaan: pimeää ja kylmää talvea seuraa valoisa ja…
Jatka lukemista
Haloilmiöt syntyvät valon taittuessa ja heijastuessa ilmassa leijuvista jääkiteistä. Kesäkuun 1. päivän aamuna nähtiin upea halonäytelmä Kainuun, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan taivaalla. Halot ovat valoilmiöitä, jotka näkyvät taivaalla rengasmaisina kirkastumina, kaarina…
Jatka lukemista
Ilmaston lämpeneminen kiihdyttää Suomen metsien kasvua, mutta lämpimämpi ilmasto suosii myös monia metsien tuhohyönteisiä. Suomen metsät kasvavat tällä hetkellä ennätysvauhtia, yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuosittain. Metsien kasvua on vauhdittanut etenkin…
Jatka lukemista