Kategoria
Sään ääri-ilmiöt altistavat maaseutu- ja kaupunkiympäristön taloudellisille vahingoille. Luontopohjaiset ratkaisut – ratkaisut, jotka ammentavat inspiraatiota luonnon omista prosesseista, voivat olla varteenotettavia sopeutumiskeinoja näiden riskien pienentämiseksi. Näiden ratkaisujen tutkiminen vaatii monitieteistä…
Jatka lukemista
Rakennusten keskimääräisen lämmitys- ja jäähdytysenergian tarpeen laskentaa varten on kehitetty uusi vuoden pituinen säätietoaineisto, joka koostuu eri vuosilta valittujen kuukausien säähavainnoista. Vastaava aineisto on luotu myös tulevaisuuden ilmastolle. Asuintilojen ja…
Jatka lukemista
Ilmastonmuutoksen vaikutus ihmiskuntaan on viime vuosina saanut kasvavaa huomiota. Ilmastotutkimuksissa yritetään arvioida, kuinka suureen lämpötilan nousuun voidaan vielä jollain tapaa sopeutua. Mutta miten eläimet meidän ympärillämme pärjäävät? Ilmaston muuttuminen on…
Jatka lukemista
Suomen lumisuudessa on tapahtunut muutoksia 54 vuoden pituisen tarkastelujakson aikana. Lumensyvyys on monin paikoin pienentynyt ja lumikausi on lyhentynyt sekä alku- että loppupäästä. Lumi on Suomessa olennainen osa talvea, ja…
Jatka lukemista
Yhdistyneet kansakunnat (YK) on julistanut tämän vuosikymmenen mertentutkimuksen vuosikymmeneksi. Tutkimuksen tavoitteena on löytää uusia keinoja merten tilan parantamiseen ja kestävään käyttöön. Merten tilan huonontuminen näkyy kaikkialla. Olkoon kyse vaikka korppoolaisesta…
Jatka lukemista
Ihmisiä sinnitteli Euroopassa viime jääkaudella jopa sen kylmimmässä vaiheessa. Nyt ihmisen toiminnasta johtuva ilmakehän kohonnut hiilidioksidipitoisuus näyttää lykkäävän seuraavan jääkauden alkua. Mannerliikunnot muokkaavat maapallon ilmastoa muokatessaan maapallon maa-meri jakaumaa, merivirtoja,…
Jatka lukemista
Keskileveysasteiden matalapaineet voivat voimistua tietyissä olosuhteissa myrskyiksi asti. Miten tämä oikein tapahtuu ja mistä sääilmiö saa voimansa? Päivittäinen säämme Suomessa on hyvin vaihtelevaa. Yhtenä päivänä sataa ja toisena paistaa. Suurin…
Jatka lukemista
Kauko-ohjattavat miehittämättömät lentolaitteet eli droonit ja lennokit tarjoavat uusia monipuolisia mahdollisuuksia ilmatieteellisten havaintojen tekemiseen. Ilmatieteen laitoksella drooneja hyödynnetään sään, ilmakehän, maan ja meren pintojen havainnointiin. Tutkimushankkeissa drooneilla haettua mittaustietoa on…
Jatka lukemista
Pilvet vaikuttavat ilmastoon toisaalta viilentävästi, koska ne heijastavat auringonvaloa takaisin avaruuteen, mutta toisaalta myös lämmittävästi pidättäessään maapallon pinnalta tulevaa lämpösäteilyä. Suurimmalla osalla eri pilvityypeistä nettovaikutus on jäähdyttävä, mutta ohuet yläpilvet,…
Jatka lukemista
Ilmaston muuttuessa yhteiskunnan ja talouden rakenteisiin kohdistuu merkittävä muutospaine. Muutos on kallis, mutta sisältää myös mahdollisuuksia. Toimettomuus on kallein vaihtoehto. Yhteiskuntatieteissä on totuttu yhdistämään ympäristö- ja ilmastoasenteet elintasoon. Oletuksen mukaan…
Jatka lukemista
Havainnot aloitettiin Helsingin yliopiston magneettisessa ja meteorologisessa observatoriossa Kaisaniemessä jokseenkin tasan 176 vuotta sitten 1.7.1844. Observatorio oli Ilmatieteen laitoksen edeltäjä. Alussa havainnontekijöinä oli kaksitoista ylioppilasta, jotka työskentelivät mittalaitteiden parissa 24/7…
Jatka lukemista