Vuosi 2016 oli Suomen mittaushistorian 11. lämpimin. Maailmanlaajuisesti vuosi oli kuitenkin jälleen ennätyslämmin.
Suomen keskilämpötila vuonna 2016 oli noin 3,4 astetta, mikä on noin 1,1 astetta nykyisen vertailukauden 1981-2010 keskilämpötilaa korkeampi ja noin 1,8 astetta 1900-luvun keskiarvoa korkeampi. Keski- ja Pohjois-Lapissa vuosi oli poikkeuksellisen lämmin eli vastaava toistuu keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa.
Kuva 1. Vuoden 2016 keskilämpötilan (ylärivi) ja sademäärän (alarivi) kartat. Vasemmalla ovat mitatut arvot ja oikealla poikkeamat 1981-2010 keskiarvosta.
Vuotuinen sademäärä oli keskimäärin noin 635 millimetriä, mikä on 26 mm vertailukautta 1981-2010 korkeampi. Tosin sateet eivät tunnetusti jakautuneet tasan, vaan maan lounaisosassa noin 500mm sademäärä jäi paikoin harvinaisen pieneksi eli toistuu keskimäärin kerran 10-30 vuodessa. Länsi-Lapissa tilanne oli päinvastainen (kuva 1).
Kuva 2. Kuukausittainen lämpötilapoikkeama pitkän ajan keskiarvosta (1981-2010).
Kuva 3. Kuukausittainen sademääräpoikkeama pitkän ajan keskiarvosta (1981-2010).
Yksittäisistä kuukausista suurimmat lämpötilapoikkeamat koettiin vuoden alussa. Kylmää tammikuuta seurasi lauha helmikuu (kuva 2). Sademäärien osalta helmikuu oli tavanomaiseen nähden selvästi sateisin kuukausi ja lokakuu puolestaan kuivin (kuva 3).
Vuoden 2016 sääennätyksiä
- Uusi helmikuun sade-ennätys: 131,6 mm Kouvolassa rikkoi edellisen ennätyksen vuodelta 1990 0,8 millimetrillä.
- Lumisade-ennätys: Merikarvialla lumensyvyys kasvoi tammikuun 8. päivänä vuorokauden aikana jopa 73 cm.
- Ennätyksellisen kuiva lokakuu (maakeskiarvo): Sadetta kertyi keskimäärin noin 18 mm, mikä oli vain kolmannes pitkän ajan keskiarvosta.
Merkittäviä säätilastoja vuonna 2016
- Toiseksi sateisin helmikuu (maakeskiarvo): 65mm sademäärä oli lähes kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Edellä on vain vuosi 1990.
- Kolmanneksi lämpimin toukokuu (maakeskiarvo): Lämpötilapoikkeama tavanomaiseen verrattuna oli noin 3,4 astetta. Edellä ovat vuodet 1984 ja 1963.
- Kolmanneksi sateisin kesä (maakeskiarvo): Sademäärä keskimääräiseen nähden oli noin 136%. Edellä ovat vuodet 1981 ja 1998.
- Kesämyrsky Rauli: Elokuun 27. päivänä myrskypuuskat kaatoivat puita ja noin 200 000 kotitaloutta jäi ilman sähköä.
Vaikka vuonna 2016 ei Suomessa rikottukaan merkittäviä lämpöennätyksiä, oli se selvästi pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi (kuva 4). Samalla jatkuu havaittava lämpenemisen suuntaus.
Kuva 4. Suomen vuosikeskilämpötila punaisilla pisteillä, pisteviiva osoittaa keskimääräisen vuosikeskilämpötilan kulun ja lämpötilan vuosikymmenittäin lasketut keskiarvot on esitetty mustalla viivalla epävarmuuspalkkeineen (50% + 95%).
Musta viiva ei ole lähelläkään vuosikymmen keskiarvoa, Eikö vuosikymmenen keskiarvo pitäisi olla ko. vuosikymmenen vuosien lämpötilojen keskiarvo?
Kyseessä on mallinnettu keskiarvo. Tarkempi kuvaus menetelmästä löytyy tieteellisestä artikkelista: http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00477-014-0992-2
Niin, eikö se silloin pitäsi lukea kuvatekstissä? Miksi mallintaa sellaista mihin löytyy oikeaa dataa? Toki tulevaisuuden ennustamiseen tarvitaan jonkinlainen malli, mutta ei menneiden lämpötilojen esittämiseen. Mallia voidaan sitten verrata toteutuneisiin lämpötiloihin ja pohtia mallin luotettavuutta. Silmiin tuossa vielä pistää se, että siinä on mallinnettu jo 2010-2020, vaikka ko vuosikymmenestä on 33 % vielä jäljellä.
Avoin keskustelu ja kriittisyys ei ilmeisesti kuulu ilmastotieteeseen?
Hienosti ja selkeästi mallinnettu. Loppuu vuoteen 2016, koska siitä on saatavilla viimeisin data.
Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, koska ihmetyttää kovasti: Miksi tämän sivun nimi/osoite on cialis-online-html ?
http://www.ilmastokatsaus.fi/2017/01/19/cialis-online-html/
Hei,
Jostain syystä oli tuommoiseksi muodostunut. Korjattu nyt oikeaksi.
Hei! Milloin saadaan vastaava katsaus ”Säävuosi 2017”?