Kuluvan vuosisadan ensimmäinen neljännes oli Suomessa lähes puolitoista astetta lämpimämpi kuin viime vuosisadan viimeinen neljännes.
Vuoden 2024 vaihtuessa vuodeksi 2025 kuluvasta vuosisadasta oli kulunut ensimmäinen neljännes. Kun verrataan vuosien 2000–2024 ilmastoa Suomessa viime vuosisadan viimeisen neljänneksen, eli vuosien 1975–1999 ilmastoon, selvin ero on lämpötilan nousu. Jakso 2000–2024 oli Suomessa keskimäärin noin 1,4 °C lämpimämpi kuin jakso 1975–1999. Lämpenemisen voimakkuutta havainnollistaa se, että viimeisistä 25 vuodesta vain yhtenä (vuonna 2010) Suomen vuosikeskilämpötila oli alempi kuin keskimäärin vuosina 1975–1999, ja vastaavasti 1900-luvun viimeisen neljänneksen vuosista ainoastaan vuosi 1989 oli jakson 2000–2024 keskiarvoa lämpimämpi.
Vuosien 2000–2024 aikana kuukauden lämpöennätys on rikkoutunut kuutena kuukautena kahdestatoista. Uusi kylmyysennätys on saavutettu vain kesäkuussa Saana-tunturin laelle 1990-luvulla perustetulla säähavaintoasemalla.
Joensuun lentoasemalla mitattiin kesällä 2010 Suomen lämpöennätys 37,2 °C. Vuosien 1975–1999 ylin lämpötila oli Jyväskylän lentoasemalla heinäkuun 1994 lopulla mitattu 33,3 °C. 2000-luvun aikana tämä lämpötila on toistaiseksi ylittynyt kesän 2010 lisäksi neljänä peräkkäisenä kesänä vuosina 2018–2021 sekä kesällä 2023. Toisaalta 2000-luvulla on tähän mennessä ollut viisi kesää, jolloin lämpötila ei noussut kertaakaan 30 asteeseen. 1900-luvun viimeisellä neljänneksellä tällaisia kesiä oli kuusi ja vuosina 1950–1974 viisi.
Laajalti säähavaintohistorian lämpimin kesä koettiin Etelä-Suomessa vuonna 2021 ja Pohjois-Suomessa vuonna 2024. Kesä-heinäkuussa 2021 Kouvolan Anjalassa oli ennätykselliset 31 hellepäivää peräkkäin, kun taas kesällä 2024 helleraja ylittyi jossain päin maata vähintään yhdellä säähavaintoasemalla touko-syyskuun välillä 71 päivänä, joka on suurin yhtenä vuonna Suomessa havaittu hellepäivien lukumäärä.
Kuluvan vuosisadan toistaiseksi alin lämpötila, -44,3 °C, mitattiin Enontekiön lentoasemalla tammikuun 2024 alussa. 1900-luvun viimeisistä 25 vuodesta viitenä mitattiin tätä kylmempiä lämpötiloja. Huomionarvoisesti Suomen kylmyysennätys, -51,5 °C, mitattiin aivan 1900-luvun lopussa vuonna 1999. Alle -40 asteen lämpötiloja on kuluvalla vuosisadalla mitattu noin joka toisena talvena. Jaksolla 1975–1999 lämpötila laski vähintään -40 asteeseen vähintään yhdellä säähavaintoasemalla 18 vuotena 25:stä ja jaksolla 1950–1974 21 vuotena 25:stä.
Sateita ja kuivuutta
Vuosina 2000–2024 sademäärä oli Suomessa keskimäärin 7 % suurempi kuin vuosina 1975–1999. Suurin ero keskimääräisestä, noin 15 %, oli talvikuukausien sademäärässä. Puolangan Paljakan havaintoasemalla mitattiin vuonna 2015 Suomen säähavaintohistorian suurin vuosisademäärä, 1242,2 mm.
Suurin viimeisten 25 vuoden aikana havaittu kuukausisademäärä, 271,8 mm, mitattiin Siuntion Sjundbyssä elokuussa 2014 ja suurin vuorokausisademäärä, 150,8 mm, Oravaisten Kimossa 3.8.2004. Kesä 2004 oli todellinen vesikesä lähes koko maassa. Koko maan keskiarvoa tarkasteltaessa jakson sateisin kesä koettiin kuitenkin vuonna 2016, jolloin erityisesti Lapissa satoi erittäin paljon.
Suuressa osassa maata oli ennätyksellisen kuivaa kesällä 2006. Perämeren pohjukan rannoilla satoi koko kesän aikana vain noin 25 mm. Pitkäkestoinen kuivuus koetteli myös vuosina 2002–2003.
Vaihtelevat lumiolot
Kilpisjärvi pitää hallussaan Suomen lumensyvyysennätystä: huhtikuun 19. päivän aamuna 1997 lumensyvyydeksi mitattiin 190 cm. Myös kuluvan vuosisadan toistaiseksi suurin lumensyvyys, 158 cm, on mitattu Kilpisjärvellä huhtikuussa 2014. Suomussalmen Haapovaaralla oli kevättalvella 2000 lunta 151 cm, ja maan keskivaiheilla oli paikoin metrin verran lunta viimeksi kevättalvella 2022.
Etelä-Suomessa oli neljä peräkkäistä runsaslumista talvea vuosina 2010–2013, mutta sen jälkeen suurin osa talvista on etelässä ollut vähälumisia. Talvella 2019–2020 Etelä-Suomessa oli lähes koko talven täysin lumetonta. Samaan aikaan osassa Keski-Lappia talvi oli ennätyksellisen runsasluminen.
Myrskyt ja rajuilmat
Vuosisadan ensineljänneksellä maassamme on koettu muutamia merkittäviä myrskyjä ja rajuilmoja. Laaja-alaisista matalapainemyrskyistä vaikutuksiltaan merkittävimmät olivat Janika marraskuussa 2001 ja Tapani joulukuussa 2011. Merialueilla kovimmat tuulilukemat mitattiin kuitenkin Aapeli-myrskyssä 2.1.2019 ja Lyly-myrskyssä 1.11.2024, mutta näiden myrskyjen vaikutusalue rajautui suhteellisen pienelle alueelle maan länsi- ja lounaisosiin. Suomen tunturialueilla mittaushistorian kovimmat tuulet on mitattu Alli-myrskyssä 31.1.1997 ja Rafael-myrskyssä 22.12.2004.
Kesällä 2010 koettiin useita merkittäviä rajuilmoja, joista voimakkain oli Kaakkois-Suomesta Keski-Pohjanmaalle liikkunut Asta. Itä-Suomessa muistetaan hyvin myös Unton päivän rajuilma kesältä 2002 ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Koillismaalla Paula-rajuilma kesältä 2021.
1,4 °C – Kuluvan vuosisadan ensimmäinen neljännes oli Suomessa 1,4 °C lämpimämpi kuin 1900-luvun viimeinen neljännes
37,2 °C – 2000-luvun toistaiseksi ylin lämpötila mitattiin Joensuun lentoasemalla Liperissä 29.7.2010
-44,3 °C – 2000-luvun toistaiseksi alin lämpötila mitattiin Enontekiön lentoasemalla 5.1.2024
Teksti: Ilari Lehtonen
Kuva: Adobe Stock
Julkaisun viitetiedot:
Lehtonen, I. 2024: 21. vuosisadan ensimmäisen neljänneksen ilmasto Suomessa, 26(12), 8–10, https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2024-12-02
