Millainen olisi viheliäisin mahdollinen realistisesti kuviteltavissa oleva sääilmiöiden yhdistelmä, joka voisi esiintyä eteläisessä Suomessa, ja millaisia vaikutuksia tällaisella tapahtumalla olisi?
Erilaiset kriisit ovat koetelleet ihmiskuntaa kautta historian. Kriiseistä aina opitaan ja pyritään olemaan seuraavalla kerralla paremmin varautuneita. Myös sääilmiöt aiheuttavat ajoittain alueellisia tai jopa yhteiskunnallisia poikkeustilanteita ja kriisejä. Monella ovat muistissa vuoden 2010 rajuilmat (mm. Asta), joiden jäljiltä sähköverkot ja teleyhteydet olivat joillakin alueilla pitkäänkin poikki. Tuon kesän kokemusten pohjalta viranomaiset kehittivät koordinoidusti etenkin kriisinkestävää viestintää sekä pelisääntöjä vastaavien tilanteiden varalle. Otettiin siis opiksi ja varautuminen kehittyi. Meneillään oleva nopeasti etenevä ilmastonmuutos tuo omat haasteensa varautumiseen. Useiden sääilmiöiden esiintyminen ja jakautumat muuttuvat, joka pitäisi huomioida varautumisessa.
Suomen Akatemian rahoittamassa LONGRISK-hankkeessa hyödynnettiin mielikuvitusta varautumisen kehittämiseksi. Hankkeen yhteistyökaupungit (Helsinki, Tampere ja Kotka) laitettiin kokemaan kuvitteellinen, mutta ilmastollisesti mahdollinen voimakas rajuilma vilkkaimman kesälomasesongin aikana. Rajuilmasta seurasi niin ikään kuvitteellisia, mutta realistisia vaikutuksia kaupunkien eri toimialoille (hulevedet, pelastuspalvelu ja terveydenhuolto jne). Hankkeen tutkijoiden järjestämässä nk. tilannehuoneharjoituksissa kunkin kaupungin päättäjät joutuivat käymään tilanteen läpi ja reagoimaan oman asiantuntemuksensa mukaan. Mikä pettäisi, mikä ei? Kuinka nopeasti palauduttaisiin? Ja ennen kaikkea, miten voisimme jo nyt kehittää varautumista siten, että todellisessa tilanteessa vaikutukset olisivat mahdollisimman pieniä?
Kuvitteellisena säätilanteena harjoituksessa käytettiin Kööpenhaminassa kesällä 2011 sattunutta äärimmäistä rankkasadetilannetta, joka siirrettiin kohdekaupunkien ylle (kuva 1). Lisäksi itse rajuilman eteneminen kuvattiin vuoden 2017 Kiira-rajuilman avulla, jonka liikerataa muunneltiin sopivasti siten, että se osui kaikkiin kohdekaupunkeihin. Rankkasateen ja rajuilman lisäksi harjoitustilanteeseen liittyi ennätyksellinen hellejakso sekä laajoista metsäpaloista aiheutunut huono ilmanlaatu.
Lukijalla saattaa herätä kysymys, voiko Kööpenhaminan rankkasade, joka tuotti noin 130–140 mm vettä parissa tunnissa, esiintyä edes Suomessa? Kyllä voi. Esimerkiksi Porin rankkasade 2007 oli vastaavanlainen: muutamassa tunnissa vettä satoi vastaava määrä. Lisäksi Suomen vuorokautinen ennätyssade on jopa 198 mm vuodelta 1944. Tämäkin esiintyi kesällä, eteläisessä Suomessa (Espoo), ja vain joidenkin tuntien aikana. Siltoja hajosi ja latoja seilaili ympäri pääkaupunkiseutua teiden ja peltojen tulviessa.
Koska Suomessa ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan lämpötilan ohella kasvaviin vuotuisiin sademääriin sekä lisääntyviin rankkasateisiin, Kööpenhaminan ja Porin kaltaisten tilanteiden esiintymistodennäköisyyksien voidaan arvioida kasvavan Suomessa. Mielikuvitus on siis käyttökelpoinen työkalu myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, kunhan pitää kuvitteellisuuden ”paikallisen ilmastollisen realismin puitteissa”.
Teksti: Antti Mäkelä ja Jouni Pulliainen
Kuva: Freepik
Julkaisun viitetiedot:
Mäkelä, A., Pulliainen, J. 2024: Mielikuvitus apuna ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Ilmastokatsaus, 26(6), 8–10, https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2024-06-02
