Ilmakehässä kulkeutuva mineraalipöly on keskeinen ilmasto- ja ympäristömuuttuja, jolla on vaikutuksia esimerkiksi ihmisen terveyteen ja ilmanlaatuun, ympäristöön, säähän ja ilmastoon.
Ensimmäinen systemaattinen arvio Suomeen kaukokulkeutuneesta aavikkopölystä on julkaistu Environment International -tiedelehdessä. Työssä löydettiin 86 kaukokulkeutuneen pölyn tapausta 42 vuoden aineistosta vuosina 1980–2022.
Suomeen kaukokulkeutuu aavikkopölyä useilta eri alueilta
Tutkimuksessa käytettiin MERRA-2-satelliittitietoja, mallilaskelmia ja meteorologisia tietoja. Yli 40 vuoden aineistossa Suomeen kaukokulkeutuneen aavikkopölyn lähteiksi löydettiin 59 tapausta Saharasta, 22 Aralin-Kaspian alangon alueelta sekä viisi Lähi-idän alueelta. Useimmiten aavikkopöly kulkeutuu meille siis Saharasta. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että keskimäärin 1–2 kertaa vuodessa Suomen ilmakehässä on kaukokulkeutunutta Saharan aavikkopölyä.
Saharan pölyä on usein ilmakehässä mutta harvoin maan pinnalla
Laaja-alaisia helposti havaittavia aavikkopölyn laskeumahavaintoja on raportoitu Suomessa lumipinnoilla viimeisten 40 vuoden aikana kahdesti, vuosina 1991 ja 2021. On mahdollista, että etenkin pienialaisempia Saharan pölyn laskeumia on kuitenkin tapahtunut useammin ja myös lumettomina aikoina, jolloin niitä on vaikeampi havaita.
Talvitapausten määrä on kasvanut
Talvitapausten todennäköisyys on tutkimuksen mukaan kasvanut erityisesti vuoden 2010 jälkeen, ja ne ovat lähes aina liittyneet jäätävään sateeseen. Saharan pölyn havaitseminen Suomen lumipinnoilla on tämän tutkimuksen perusteella siis tulevina vuosina todennäköisempää kuin aiemmin, edellyttäen, että talvitapausten todennäköisyys jatkaa edelleen kasvuaan.
Tutkijat selvittävät seuraavaksi tarkemmin pölyn lähteitä ja haittoja
Tutkimustyö jatkuu seuraavaksi Ilmatieteen laitoksen johtamassa IBA-ILMA-hankkeessa, jota rahoittaa Ulkoministeriö. Hanke toteutetaan vuosina 2023–2025. Hankkeessa selvitetään tarkempien SILAM-kaukokulkeutumismallianalyysien (silam.fmi.fi) avulla entistä yksityiskohtaisemmin Suomelle ja arktiselle alueelle merkittäviä pölymyrskyjä ja kaukokulkeutuneen pölyn esiintymistä.
Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osasto keskittyvät hankkeessa etenkin korkeiden leveysasteiden aavikkopölyn merkitykseen. Lisäksi hankkeessa selvitetään keväiseen tiepölyyn ja pohjoisen kaivostoimintaan liittyviä pölyhaittoja, sekä pölyn vaikutuksia luontoon ja terveyteen, joista vastaavat IBA-ILMA-hankkeessa Suomen ympäristökeskus (Syke), Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INAR, sekä Lapin yliopiston Arktinen keskus.
Havainnot Suomeen kaukokulkeutuneesta aavikkopölystä ovat tervetulleita
Ilmatieteen laitos vastaanottaa mielellään sekä vanhoja että uusia havaintoja Suomeen kaukokulkeutuneesta aavikkopölyn laskeumasta Suomessa. Esimerkiksi telttailijat voivat helposti havaita teltan päälle laskeutuneen pölyn.
Yksi tällainen luotettava Saharan pölyn havainto onkin jo saatu vuosien 1991 ja 2021 tapausten lisäksi. Havainnot (esim. valokuvat, muistiinpanot, pölynäytteet folioon käärittynä) ovat tervetulleita Ilmatieteen laitokselle. Yhteydenotot toivotaan sähköpostilla osoitteeseen outi.meinander [at] fmi.fi.
Lisätietoa aiheesta:
Varga G., Meinander O., Rostási Á., Dagsson-Waldhauserova P., Csávics A., Gresina F. 2023. Saharan, Aral-Caspian and Middle East dust travels to Finland (1980-2022). Environmental International, 2023. doi: 10.1016/j.envint.2023.108243. Linkki artikkeliin (avoimesti saatavilla).
Teksti: Outi Meinander
Kuva: Adobe Stock
Julkaisun viitetiedot:
Meinander, O. 2024: Saharan pölyä kulkeutuu vuosittain Suomen ilmakehään. Ilmastokatsaus, 26(1), 8–10, https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2024-01-02
