Suomen kaltaisessa laajassa maassa ilmastoratkaisujen vaikutukset vaihtelevat maan eri osien välillä. Eritaustaisten ihmisten kuuleminen on siksi tärkeää edistettäessä ilmastosiirtymän oikeudenmukaisuutta.
Suomen Akatemian rahoituksella on käynnistetty useita uusia tutkimushankkeita ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tueksi. Monessa hankkeessa on mukana uudenlainen osallistava tutkimusote, jossa reilua ilmastosiirtymää edistetään yhdessä tekemällä. Muutos haastaa meidät ajattelemaan uudella tavalla ja pohtimaan päätöksiämme. Ilmatieteen laitos on mukana FACTOR-hankkeessa, jossa rakennetaan kansalaispaneeleja ja käydään keskustelua oikeudenmukaisista ilmastotoimista. Tänä vuonna rakennetaan valtakunnallinen kansalaispaneeli ilmasto-opas.fi -sivuston kehittämiseksi. Yhtenä tavoitteena on saada eri taustaisia ihmisiä eri puolilta Suomea arvioimaan sitä, minkälaista tietoa ilmasto-oppaassa on ja tulisi olla. Jokainen kansalainen arvioi ilmastotietoa oman taustansa, tietonsa ja kokemuksensa avulla. Voi olla, että ilmasto-oppaaseen saadaan aivan uusia sisältöjä, kun kansalaiset puntaroivat ilmastotietoa.
Reilua ilmastosiirtymää edistetään yhdessä tekemällä.
Suomi on laaja maa, ja sen luonnonvarat, kuten metsät, pellot, suot ja vesistöt jakautuvat eri lailla eri puolille maata. Yhteisenä tavoitteenamme on ilmastonmuutoksen hillintä ja varautuminen muuttuvaan ilmastoon niin, että kaikilla olisi parempi maailma. Onko tämä mahdollista toteuttaa oikeudenmukaisesti?
Ilmastoratkaisujen aikaansaamiseksi on tärkeää nostaa esiin hyvinvoinnin näkökulma, jonka merkitys on keskeinen. Metsät ja maaperä ovat arvokkaita luontopohjaisia ratkaisuja hiilidioksidin sitomiseksi pois ilmakehästä. Niiden erityinen arvo on siinä, että ne voivat samanaikaisesti tuottaa monia hyötyjä yhteiskunnalle, luonnolle ja ihmisen terveydelle, kuten ruokavaliolle ja vastustuskyvylle. Kuinka moni meistä onkaan hakenut voimaa lähimetsän tai pellon hiihtoladulta! Me kestämme paremmin muutosta, kun olemme vuorovaikutuksessa ympäristöömme. Resilienssimme eli muutoksensietokykymme vahvistuu, kun saamme monimuotoisuutta toimintoihimme ja yhteyden ympäristöömme.
Uskaltaudun nostamaan tähän tanskalaisen filosofin Søren Kierkegaardin eksistentiaaliset ajatukset muutoksesta ja kasvatuksesta. Ilmastohaaste on niin kimurantti, että sen ratkaisemiseksi tarvitsemme erilaisia tapoja oppia ja toimia. Eksistentialismin yksi ydinajatuksista on se, että ihmisiä tulee herätellä itsetutkiskeluun ja tietoisuuteen omasta olemassaolosta. Filosofian äärimmäisyys sopii tähän pandemian kurittamaan aikaan, kun tilanne haastaa meitä jokaista omalla tavallaan.
”Vaikka ihminen koko elämänsä uppoutuisi pelkästään loogiseen päättelyyn ja käsitteelliseen pohdintaan, hän ei kuitenkaan koskaan muutu pelkäksi logiikaksi tai käsitteeksi, vaan hänen täytyy elää elämänsä ihmisenä.”
Ilmastotyö on painottunut hillintätoimiin ja painottuu jatkossakin, koska tilanne on kriittinen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset, riskienhallinta sekä uudet tavat toimia eli sopeutua muutokseen tuntuvat osasta etäisiltä. Yhteistyön ymmärtämisen ja yhdessä tekemisen perusta lähtee ihmisistä. Pysymme helposti omalla mukavuusalueellamme, mutta uskallammeko ja haluammeko tehdä asioita uudella tavalla? Miten vahvistamme tietoisuuttamme ja edistämme tarvittavia muutoksia yhteisin pelisäännöin?
On innostavaa, kuinka uusissa tutkimushankkeissa yhteistyö kansalaisten, kaupunkien ja yritysten kanssa luo kumppanuuksia, synnyttää uudenlaisia toimintamalleja ja syventää yhteisymmärrystä siitä, miten voimme edistää ilmastoratkaisujen syntymistä ja niiden käyttöönottoa. Samalla uusi tutkimustieto jalkautuu osaksi yhteiskuntaa.
Työskentelyfilosofiani on jo vuosia ollut ”Make it simple.” Yksinkertaistamalla voimme siis löytää jotain arvokasta. Mutta mikä onkaan haastavampaa kuin yksinkertaistus! Osallistamisen ja yhdessä tekemisen kautta on mahdollista löytää hyviä esimerkkejä, ideoita ja luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja muutokseen varautumiseen. Esimerkkejä on jo nyt paljon Ilmasto-oppaassa. Aika näyttää kuinka se toteutuu ja mitä kansalaiset haluavat jatkossa.
Lisätietoja: FACTOR-hankkeen verkkosivuilla on julkaistu viisiosainen juttusarja, joka käsittelee ilmastoratkaisujen saattamista osaksi reilua ilmastosiirtymää.
Kirjoittaja on Emergenssi Oy:n toimitusjohtaja, joka työskenteli ryhmäpäällikkönä Ilmatieteen laitoksen Ilmastonmuutos ja yhteiskunta -tutkimusryhmässä vuosina 2020–2021.
Teksti: Saara Lilja
Kuva: Ilari Lehtonen
Lähdeviite
DOI: 10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2021-12-02