Ilmatieteen laitos on ottanut käyttöön uuden ilmastollisen vertailukauden 1991–2020. Uusi vertailukausi on noin 0,6 °C lämpimämpi kuin aiemmin käytössä ollut vertailukausi 1981–2010.
Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n (World Meteorological Organization) ohjeistuksen mukaan ilmastotilastot tulee laskea 30 vuoden säätilastoista. Tämän ajanjakson voidaan katsoa olevan riittävän pitkä muodostamaan kuva kunkin alueen tyypillisestä ilmastosta ja sen vaihtelusta, mutta toisaalta ilmasto ei ehdi kovin paljoa muuttua vielä 30 vuoden jakson sisällä. Uusia ilmastollisia vertailukausia lasketaan nykyään kymmenen vuoden välein, ja peräkkäisten vertailukausien avulla voidaan seurata myös ilmastonmuutoksen etenemistä. Suomessa Ilmatieteen laitos on ottanut käyttöön uuden vertailukauden 1991–2020, joka tullaan ottamaan käyttöön myös kansainvälisesti kaikkialla maailmassa. Muun muassa Ruotsin ja Norjan ilmatieteen laitokset ovat jo aiemmin siirtyneet uuden vertailukauden käyttöön.
Uusi vertailukausi on Suomessa noin 0,6 °C lämpimämpi kuin tähän asti käytössä ollut vertailukausi 1981–2010. Koska vertailukausien vuosista kaksi kolmasosaa on samoja, tarkoittaa tämä sitä, että viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet lähes kaksi astetta lämpimämpiä kuin vuodet 1981–1990. Myöskään kauempaa lähihistoriasta ei löydy yhtä lämmintä jaksoa. Uusi vertailukausi on lähes 1,3 °C jaksoa 1961–1990 lämpimämpi, noin asteen verran jaksoa 1931–1960 lämpimämpi ja puolisentoista astetta jaksoa 1901–1930 lämpimämpi.
Edellisestä vertailukaudesta lämpötila on noussut eniten marraskuun ja helmikuun välisenä aikana. Kaikkein eniten lämpötilan normaaliarvot nousivat vertailukauden päivittämisen yhteydessä joulukuussa. Toisaalta esimerkiksi Sodankylässä joulukuun keskilämpötila oli jaksolla 1931–1960 lähes täsmälleen yhtä korkea kuin jaksolla 1991–2020, mutta välissä oli jaksolla 1961–1990 selvästi kylmempää (kuva 1). Kuvasta 1 nähdään myös, että jaksojen 1931–1960 ja 1961–1990 välillä lämpötila laski vuoden jälkipuoliskon kuukausina lokakuuta lukuun ottamatta, mutta uudella vertailukaudella lämpötila on noussut takaisin vähintään jakson 1931–1960 tasolle ja enimmäkseen sen yläpuolelle. Vuoden alkupuoliskon kuukausina, jolloin vastaavaa viilenemistä ei 1900-luvun puolivälin jälkeen tammikuuta lukuun ottamatta tapahtunut, uusi vertailukausi on pääsääntöisesti selvästi kaikkia aiempia jaksoja lämpimämpi.
Lämpötilan nousun ohella lumipeiteajan keskimääräinen pituus on selvästi lyhentynyt maan etelä- ja keskiosissa. Muutos on ollut suurin rannikoiden läheisyydessä. Sademäärät näyttäisivät talvikuukausina jonkin verran kasvaneen, mutta koko vuoden sademäärä on muuttunut vain vähän. Sateisuuden muutosten todentamista vaikeuttavat myös muutokset mittaustekniikassa eri ajanjaksojen välillä. Lisäksi sademäärän vuosienvälinen vaihtelu on paljon suurempaa kuin esimerkiksi lämpötilan vaihtelu.
Joidenkin ilmastollisten muuttujien laskentatapaa on hieman muutettu vertailujakson päivittämisen yhteydessä. Esimerkiksi lumensyvyyden normaaliarvot on uudelta vertailukaudelta määritetty lumensyvyyden vuosienvälisen mediaanin perusteella, kun aiemmin on laskettu lumensyvyyden keskiarvoja.
Vertailukauden säätilastojen lisäksi Ilmatieteen laitos on ensimmäistä kertaa tuottanut myös meritilastoja samalta ajanjaksolta. Nyt laskettuihin meritilastoihin lukeutuvat tilastot meriveden korkeudesta ja lämpötilasta sekä jääpeitteen laajuudesta.
Lisätietoja: Ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 tilastot Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa.
Teksti: Ilari Lehtonen ja Pauli Jokinen
Kuvat: Ilmatieteen laitos
Lähdeviite
DOI: 10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2021-09-02
