Harvinaisen lauhan alkutalven jälkeen tammikuussa koettiin tavanomaisen vaihtelevia talvisäitä, mukaan lukien niin lumipyryjä ja kireitä pakkasia kuin myös suojasäitä.
Tammikuun keskilämpötila oli koko maassa melko lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Kaakkois-Suomessa ja pohjoisimmassa Lapissa kuukausi oli reilun asteen verran tavanomaista lämpimämpi, kun taas Keski-Lapissa oli noin asteen verran normaalia kylmempää.
Tammikuun kylmin sääjakso osui kuukauden puoliväliin. Kuukauden alin lämpötila, -39,4 °C, mitattiin Kittilän lentoasemalla 13.1. Etelä-Suomessa sää oli kylmimmillään 14.–17. päivinä, kun taas Lappiin virtasi tällöin jo lauhaa ilmaa luoteesta. Saaristoja lukuun ottamatta kuukauden alin lämpötila oli Etelä- ja Länsi-Suomessa -20 ja -30 asteen välillä, mutta idässä ja pohjoisessa lämpötila kävi useimmilla paikkakunnilla -30 asteen alapuolella. Aivan tammikuun alussa oli melko lauhaa, mutta kuukauden ylin lämpötila, 6,8 °C, mitattiin Kökarin Bogskärissä vasta 22.1. Samalla alkoi lauha sääjakso, jolloin lämpötila pysyi Etelä-Suomessa lähes viikon ajan nollan vaiheilla tai plussan puolella, ja 23.–24. päivinä suojasäätä oli Oulun korkeudella asti.
Etelä- ja Keski-Suomessa satoi melko runsaasti
Tammikuun sademäärä oli maan etelä- ja keskiosissa enimmäkseen jonkin verran tavanomaista suurempi. Espoon Nuuksiossa satoi peräti 121,0 mm, eli pyöreästi tuplaten keskimääräiseen verrattuna. Nuuksiossa mitattiin myös tammikuun suurin vuorokausisademäärä, kun Toinin päivänä 12.1. satoi 39,7 mm. Uudellamaalla Toini-pyry kasvatti lumensyvyyttä paikoin yli 30 sentillä, ja Uusimaa oli hetken aikaa koko maan lumisinta seutua. Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattiin 13.1. aamulla lumensyvyydeksi peräti 58 cm.
Myös loppukuun lauhan sääjakson aikana oli useita sadepäiviä. Tällöin lumipeite vahvistui etenkin Keski- ja Pohjois-Suomessa, kun taas etelässä suojasää painoi hankia kasaan ja osa sateista tuli myös räntänä tai vetenä.
Tammikuun päättyessä lumensyvyys vaihteli lähes koko maassa 20 ja 60 cm:n välillä. Lähinnä lounaissaaristossa lunta oli tätä vähemmän ja toisaalta Kainuun vaaraseuduilla sekä paikoin Lapissa lunta oli enemmän. Pohjoisimmassa Lapissa tammikuun sademäärä jäi paikoin alle puoleen normaalista, ja paikoin muuallakin Lapissa sekä Pohjanmaalla kuukausi oli normaalia vähäsateisempi. Enontekiön Kilpisjärvellä satoi tammikuussa vain 9,1 mm, ja Kilpisjärvi oli tammikuun päättyessä poikkeuksellisesti myös yksi koko maan vähälumisimmista paikoista. Kilpisjärvellä oli kuukauden päättyessä lunta vain 22 cm, mikä oli 55 cm pitkän ajan keskiarvoa vähemmän.
Tammikuu oli pilvinen kuukausi
Monin paikoin tammikuun säässä poikkeuksellisinta oli auringonpaistetuntien vähyys. Etelä-Suomessa oli sentään jokunen aurinkoinen päivä puolenkuun pakkasten aikoihin, mutta Keski- ja Pohjois-Suomessa aurinko paistoi hyvin vähän. Alkukuusta oli koko maassa enimmäkseen pilvipoutaista pakkassäätä, ja myös loppukuun lauhan ja sateisen sääjakson aikana taivas pysyi enimmäkseen ummessa.
Merialueilla ole neljä myrskypäivää
Tammikuussa vallitseva tuulen suunta oli usein kaakosta, koillisesta tai pohjoisesta. Talvella tavallisesti vallitsevia lännen- ja lounaanpuoleisia tuulia esiintyi selvästi vähemmän.
Lounaisilla merialueilla myrskysi 11.–12.1. ja Perämerellä 21.–22.1. Neljä myrskypäivää vastaa tammikuun myrskypäivien tilastollista keskiarvoa.
Tammikuu lukuina:
+6,8 °C – Kuukauden ylin lämpötila, Kökar, Bogskär, 22.1.
-39,4 °C – Kuukauden alin lämpötila, Kittilä lentoasema, 13.1.
121,0 mm – Kuukauden suurin sademäärä, Espoo, Nuuksio
81 cm – Kuukauden suurin lumensyvyys, Kittilä, Kenttärova, 31.1.
Teksti: Ilari Lehtonen
Kuva: Adobe Stock
Lähdeviite
DOI: 10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2021-01-01
