Sää oli helmikuussa pääosin lauhaa, pilvistä ja epävakaista. Kuukausi oli lähes koko maassa harvinaisen leuto. Lämpötila oli laajalti noin 5, idässä jopa 6–7 astetta tavanomaista korkeampi. Helmikuu oli myös monin paikoin poikkeuksellisen sateinen.
Matalapaineet viihtyivät helmikuussa Suomen alueella
Helmikuun runsaat sateet painottuivat kahteen jaksoon, joista ensimmäinen oli 8.–12. helmikuuta. Sadesummat ylsivät etenkin maan eteläosassa yleisesti 40–50 millimetriin. Suomessa vallitsi tuolloin hyvin lauha lounainen ilmavirtaus ja plusasteita mitattiin aina Lappia myöten. Jakson aikana mitattiin myös kuukauden maksimilämpötila, +5,3 astetta, Porissa sekä Salossa. Sateet tulivat suurimmaksi osaksi vetenä ja lumipeite hupeni lähes olemattomiin etenkin maan etelä- ja länsiosassa.
Kuukauden puolivälissä sää tilapäisesti selkeni ja poutaantui, mutta tämän jälkeen laaja matalapaineen alue runsaine sateineen saapui jälleen lännestä Suomen ylle aloittaen toisen runsaiden sateiden jakson. Suurimmat sadesummat 18.–22.2. mitattiin etenkin maan itäosassa, jossa sadetta kertyi 20–30 mm, Kymenlaakson tienoilla jopa 30–50 mm. Lämpötilat pysyttelivät nollan tuntumassa tai vähän sen alapuolella, joten lumipeite elpyi runsaiden sateiden myötä laajalti juuri ennen hiihtolomia. Raskas lumikuorma taivutti puita sateisimmilla alueilla myös sähkölinjoille.
Hiihtolomat alkoivat talvisessa säässä
Hiihtolomien alkaessa lämpötilat olivat koko maassa enimmäkseen pakkasen puolella, lähinnä päivisin auringonsäteily nosti lämpötilat nollan tuntumaan. Lumisateita tuli edelleen ajoittain eri puolilla maata, ja paikoin lumisade oli myös sakeaa.
Helmikuun sateinen sää kasvatti lumipeitettä merkittävästi etenkin Lapissa. Keski-Lapissa lumipeite oli helmikuun lopulla noin metrin paksuinen, mikä on ajankohtaan nähden harvinaisen paljon. Sodankylässä mitattiin mittaushistorian suurin helmikuun lumensyvyys: 107 cm.
Kuukauden loppua kohden hiihtolomasäät paranivat entisestään, kun aurinko alkoi näyttäytyä vähitellen aiempaa enemmän. Etenkin helmikuun viimeiset päivät olivat aurinkoisia ja poutaisia suurimmassa osassa maata. Myös lämpötilat laskivat selkeällä säällä kuukauden kylmimpiin lukemiin. Kuukauden alin lämpötila, -33,9 astetta, mitattiin Utsjoella 28.2. Kaiken kaikkiaan helmikuu oli kuitenkin varsin pilvinen. Auringonpaistetta mitattiin helmikuussa laajalti keskimääräistä vähemmän. Esimerkiksi Jyväskylässä aurinko paistoi yhteensä vain 15,9 tuntia normaalin 73 tunnin sijasta.
Ennätyksellisiä sateita
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuun koko Suomen keskimääräinen sademäärä oli mittaushistorian toisiksi suurin vuodesta 1961 lähtien. Vielä sateisempi helmikuu oli vuonna 1990.
Helmikuussa sataa keskimäärin noin 30 mm, mutta päättyneessä helmikuussa mitattu sademäärä oli monin paikoin kaksinkertainen, paikoin jopa kolminkertainen tavanomaiseen nähden. Kouvolan Anjalassa mitattiin helmikuun sademääräksi 131,6 millimetriä, joka on uusi helmikuun Suomen ennätys. Aiempi ennätys, 130,8 mm, mitattiin tähän asti mittaushistorian sateisimpana helmikuuna vuonna 1990 Tammisaaressa. Laajalti hyvin sateisia helmikuita on ollut viimeksi mm. vuosina 1995, 1998 ja 2002.
Talvi lauha ja sateinen kylmästä tammikuusta huolimatta
Talvi (joulu-helmikuu) oli noin 2 astetta tavanomaista lauhempi. Lähimpänä tavanomaista talven keskilämpötilaa oltiin Ylä-Lapissa. Talvi oli myös laajalti harvinaisen sateinen, maan keskivaiheilla jopa ennätyksellisen sateinen. Sademäärät olivat alueella paikoin yli 250 mm, joka on noin kaksinkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna. Joulu-, ja helmikuusta poiketen sää oli tammikuussa kuitenkin tilapäisesti hyvin kylmää ja kuivaa.
Helmikuun 2016 tilastoja
Voit ladata Excel-tiedostona noin 50 havaintoaseman alustavat helmikuun kuukausitilastot tai päivätilastot.