Ilmaston muuttuessa yhteiskunnan ja talouden rakenteisiin kohdistuu merkittävä muutospaine. Muutos on kallis, mutta sisältää myös mahdollisuuksia. Toimettomuus on kallein vaihtoehto.
Yhteiskuntatieteissä on totuttu yhdistämään ympäristö- ja ilmastoasenteet elintasoon. Oletuksen mukaan hyvinvoivat ja turvallisuuden tunnetta kokevat yksilöt voivat keskittyä perustarpeiden sijaan esimerkiksi itseilmaisuun, sananvapauteen ja ympäristönsuojeluun. Nämä arvot sekoittuvat yksilöiden identiteetteihin ja leviävät samanmielisten ihmisten keskuudessa. Kyselytutkimusten tuloksia tarkastellessa syntyy helposti käsitys siitä, että ilmastonmuutoksen torjumisessa on kyse lähinnä hyvinvoivien ja korkeakoulutettujen naisten epäitsekkäästä pyristelystä suojella luontoa.
Ilmastonmuutoksen seurauksia arvioivia artikkeleita selatessa tämä tuntuu kuitenkin nurinkuriselta. Globaalit ennusteet sään ääri-ilmiöiden yleistymisestä ja keskilämpötilan noususta esittävät ongelman ja sen vakavuuden täysin eri valossa. Kun havaintoihin ja ennustuksiin yhdistetään kustannuslaskelmat, on helppo ymmärtää, ettei ilmastopoliittisissa mielipiteissä tulisi lainkaan olla kyse ainoastaan epäitsekkäästä maailman parantamisesta vaan yhteiskunnan materialististen riskien lieventämisestä ja niihin sopeutumisesta. Yhteiskunta ja talous ovat historiassa rakentuneet paikallisen ilmaston ehdoilla. Nykyään yhteyttä on kuitenkin hankala hahmottaa, sillä suuri osa kuluttamistamme hyödykkeistä tulee kaukaa, jopa toiselta puolelta maailmaa.
Vaikka ympäristö on itseisarvoltaan mittaamaton, sen resurssien määrällinen tarkastelu on ympäristöhaittojen vähentämisen kannalta välttämätöntä. Tässä rakenteellisessa palapelissä eri tieteenalojen tuottama tieto ja konkreettiset luvut ovat olennaisia. Ympäristöhaittojen esittäminen määrällisesti helpottaa ongelmien kommunikointia päättäjille, yrityksille, sijoittajille ja kotitalouksille. Raha puhuu selkeää kieltä ja olisi ongelmallista jättää tulevaisuuden taloudelliset tappiot huomioimatta kestävässä päätöksenteossa.
Arviot osoittavat, että ilmastonmuutoksen hillintä tulisi huomattavasti halvemmaksi kuin muutokseen sopeutuminen. Esimerkiksi Marshall Burke kollegoineen arvioivat vuoden 2018 tutkimuksessaan, että ilmaston lämpenemisen hillitseminen puoleentoista asteeseen kahden asteen sijaan voisi säästää globaalisti jopa 20 biljoonaa dollaria (n. 23,6 mrd. €) vuosisadan loppuun mennessä. Ricken ja kanssatutkijoiden tutkimuksen mukaan yksi ilmakehään vapautuva hiilidioksiditonni aiheuttaa noin 177–805 dollarin (n. 209–950 €) sosiaaliset kustannukset. Vakavimmat ilmastonmuutoksen haitat kohdistuvat moniin köyhiin maihin niiden maantieteellisen sijainnin, köyhyyden, alhaisen työllisyyden, heikon hallinnon ja sopeutumista auttavan infrastruktuurin puutteen takia. Yhdistelmä lisää tulevaisuudessa muuttoliikkeitä ja vaikeutta alueiden humanitaarisia kriisejä. Eriarvoisuus kasvaa myös maiden sisällä, mikä taas luo painetta hyvinvointijärjestelmille.
Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomeen suoraan ja välillisesti
Suomessa suorien taloudellisten ilmastohaittojen arvioidaan Sitran raportissa (2018) konkretisoituvan tulevaisuudessa yleistyvinä metsien ja viljasatojen tuhoina sekä infrastruktuurin huoltotarpeen ja kansanterveydellisten haittojen lisääntymisenä. Toisaalta Suomessa lämpeneminen vähentää lämmityksen tarvetta ja pidentää kasvukausia. Pitkällä aikavälillä haitat kuitenkin peittoavat hyödyt ilman riittävää hillintää ja sopeutumista. Kokemusten näkökulmasta ilmastonmuutos ei kuitenkaan vielä herkästi hetkauta Suomen arkea, vaikka tilastollisesti tarkasteltuna se on täällä vaikuttanut muun muassa Etelä-Suomen vähälumisuuteen, eliölajien leviämiseen ja Barentsinmereltä tulevien kylmien puhurien lauhtumiseen.
Suomelle merkittävimmät taloudelliset riskit liittyvät todennäköisestimaailmantalouden kehitykseen. Burke ym. (2015) arvioivat tutkimuksessaan, että ilmastonmuutos saattaa vuoteen 2100 mennessä vähentää maailman bruttokansantuotetta asukasta kohden jopa 23 prosenttia ilman hillintä- ja sopeutumistoimia. Suomen talous on vientivetoinen ja epävakaat maailman markkinat voivat aiheuttaa ongelmia niin kysynnän kuin teollisuuden raaka-aineiden saatavuuden kautta.
Pelkkiin uhkakuviin keskittyminen ei riitä. Sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutosten ymmärrystä tarvitaan, jotta nykyiset tavat järjestää yhteiskunta voidaan korjata entistä kestävämmiksi ja taata samalla kansalaisten hyvinvointi. Hillintätoimenpiteet sekä niihin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö voivat suoraan vaikuttaa maan geopoliittiseen turvallisuustilanteeseen esimerkiksi maatalouden tuottavuuden ja hajautetun energiantuotannon kautta. Samalla ne lisäävät Suomen uskottavuutta ja näin ollen myös viehättävyyttä sijoittajien näkökulmasta. Siirtymä hiilineutraaliin talouteen luo työpaikkoja ja mahdollisuuksia kehittää uusia korkean tuotantoasteen tuotteita ja palveluita. Kestävä metsänhoito palvelee niin yksilöitä, yhteiskuntaa kuin ekosysteemejäkin. Nämä ovat esimerkkejä lukuisista keinoista parantaa hyvinvointia ja yhteiskunnan kestävyyttä.
Suomella on erinomaiset valmiudet ja siksi myös vastuu toimia ilmaston puolesta. Suomi sijoittui seitsemänneksi 180 valtion ympäristöpolitiikan kestävyyttä mittaavalla EPI-indeksillä. Indeksiä ylläpitävät Yalen yliopiston tutkijat kuitenkin huomauttavat, ettei edes kärkipään maista yksikään toimi kyllin kestävästi. Esimerkiksi Suomella vuoden 2018 asukaskohtainen hiilijalanjälki oli 8,8 tonnia, mikä peittosi EU-maiden (noin 6,8 tonnia) ja vielä selkeämmin maailman keskiarvon (noin 5 tonnia). Taakse jäi myös niukasti Puola. Toisin sanoen meillä on sekä hyvät edellytykset panostaa kestäviin valintoihin ja paljon parannettavaa. Tämä tulee ymmärtää kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.
Ideoi kanssamme uutta osiota
Ilmastosta ja sen muutoksesta johtuvia taloudellisia vaikutuksia halutaan seurata myös Ilmastokatsauksessa. Suunnittelemme uutta Ilmasto, yhteiskunta ja talous -osiota, joka tarkastelee kuukausittain sään vaikutuksia talouteen Ilmatieteen laitoksen ja muiden organisaatioiden keräämien aineistojen avulla. Mahdollisia aiheita ovat esimerkiksi sääriippuvainen energia, hiilidioksidipäästöt, terveys, ilmansaasteet, metsän kasvu ja viljasadot sekä infrastruktuurin huoltotarve. Osiossa haluamme kertoa lukijoille, kuinka sääilmiöt ja muuttuva ilmasto vaikuttavat yhteiskuntaamme ja tarjota konkreettisia lukuja ilmiön ymmärtämiseksi. Vastaamalla lyhyeen kyselyyn voit kertoa meille toiveesi ja mielipiteesi uudessa osiossa käsiteltävistä teemoista.
>> Vastaa kyselyyn
Teksti: Sami Ahonen
Kuva: Adobe Stock
Lähdeviite
DOI: 10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2020-07-02
