Heinäkuussa vallitsi pitkään epävakainen ja viileä säätyyppi ja kuukaudesta muodostui lähes koko maassa sekä tavanomaista sateisempi että viileämpi. Heinäkuun lämpimin sääjakso osui kuukauden kolmannelle viikolle.
Heinäkuun keskilämpötila jäi suurimmassa osassa maata 1–2 astetta pitkän ajan keskiarvoa viileämmäksi. Itä- ja Koillis-Lapissa kuukausi oli kuitenkin jopa hieman tavanomaista lämpimämpi. Erityisen viileää oli heinäkuun alkupuolella sekä Etelä- ja Länsi-Suomessa lisäksi kuukauden 23.–24. päivinä.
Sadetta saatiin käytännössä koko maassa vähintään heinäkuun keskimääräisen kuukausisademäärän verran, mutta useimmilla seuduilla vielä reilusti enemmän.
Alkukuusta oli pitkään viileää ja epävakaista
Aurinkoisen ja lämpimän kesäkuun jälkeen säätyypissä tapahtui täyskäännös kesä-heinäkuun vaihteessa. Kesäkuun viimeisen päivän iltana Itä-Suomessa Päivö-myrskyn aiheuttanut matalapaine syveni edelleen heinäkuun 1. päivän vastaisena yönä ja Rukan Talvijärvellä Kuusamossa havaittiin 1.7. aamulla alin heinäkuun ilmanpaine Suomessa ainakin 60 vuoteen, 974,7 hPa.
Toinen vuodenaikaan nähden erityisen syvä matalapaine liikkui Merenkurkun ja Perämeren yli koilliseen 6.–7. päivinä. Tämä matalapaine aiheutti 6.7. maa-alueilla navakoita ja merellä kovia tuulia.
Matalapaineiden hallitsema viileä ja epävakainen sää jatkui heinäkuun kahden ensimmäisen viikon ajan. Tänä aikana päivälämpötilat jäivät enimmäkseen 20 asteen alapuolelle, usein vain noin 15 asteeseen.
Heinäkuun puolivälissä Suomen ylle kuroutui korkeapaineen selänne ja sää poutaantui sekä muuttui lämpimämmäksi. Päivisin lämpötila kohosi koko maassa lähelle 25 asteen hellerajaa tai hieman sen yläpuolelle. Kuukauden ylin lämpötila, 27,7 °C, mitattiin Joensuun lentoasemalla Liperissä 18.7.
Lämmin sääjakso päättyi jo 21.7., kun kylmä rintama liikkui Suomen yli itään. Seuraavana päivänä rintamavyöhykkeeseen syveni matalan keskus, joka kulki Pohjois-Karjalasta Perämerelle ja jäi täyttymään Pohjanlahden ylle. Pohjois-Karjalasta Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä satoi hyvin rankasti, monin paikoin yli 50 mm vuorokauden aikana. Selkämeren rannikolle kiertyi hyvin runsaita sateita vielä 23.–24.7. Tällöin päivälämpötila jäi sateessa vain noin 10 asteeseen ja Tampere-Pirkkalan lentoasemalla 24. päivän ylimmäksi lämpötilaksi mitattu 12,2 °C oli aseman alhaisin vuorokauden ylin lämpötila heinäkuussa 1960-luvulta lukien.
Epävakainen ja ajoittain viileä sää jatkui heinäkuun viimeisellä viikolla. Lappiin virtasi kuitenkin melko lämmintä ilmaa idästä ja siellä koko heinäkuun jälkipuolisko oli tavallista lämpimämpi.
Runsaita sateita saatiin ympäri maata
Heinäkuun sademäärä vaihteli enimmäkseen 75 ja 150 mm:n välillä. Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla satoi monin paikoin vielä tätäkin enemmän. Kuukauden suurin sademäärä, 193,1 mm, mitattiin kuitenkin Isojoen Kärjenkosken havaintoasemalla Etelä-Pohjanmaalla. Heinäkuun suurin vuorokausisademäärä oli puolestaan Joensuun Pyhäselässä 22.7. mitattu 59,2 mm.
Sateisimmilla alueilla heinäkuun sademäärä oli yli kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna. Vähiten heinäkuussa satoi lounaissaaristossa ja Itä-Lapissa, paikoin vain noin 50 mm. Myös Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja osassa Savoa heinäkuun sademäärä oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa.
Heinäkuussa ukkosti useana päivänä, mutta salamamäärät olivat pieniä. Yhteensä heinäkuussa paikannettiin vajaat 17 000 maasalamaa, mikä on alle kolmanneksen normaalista.
Heinäkuu lukuina:
+27,7 °C – Kuukauden ylin lämpötila, Liperi, Joensuun lentoasema, 18.7.
-0,9 °C – Kuukauden alin lämpötila, Enontekiö, Saana, 2.7.
193,1 mm – Kuukauden suurin sademäärä, Isojoki, Kärjenkoski
974,7 hPa – Kuukauden alin ilmanpaine, Kuusamo, Ruka Talvijärvi, 1.7.
Teksti: Ilari Lehtonen
Kuva: Satu Kekki
Lähdeviite
DOI: 10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2020-07-01
