Alkutalven tapaan helmikuussakin oli yhä erittäin lauhaa. Helmikuu oli monin paikoin myös jopa ennätyksellisen sateinen ja kuukauden aikana koettiin merialueilla useita myrskyjä.
Helmikuun keskilämpötila oli Lapissa 2–5 astetta ja muualla peräti noin 5–7 astetta vertailukauden 1981–2010 keskiarvoa korkeampi. Lapissa näin lauha helmikuu toistuu keskimäärin muutaman vuoden välein ja muualla harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Etelä-Suomessa helmikuu oli monin paikoin mittaushistorian toiseksi lämpimin vuoden 1990 helmikuun jälkeen, merialueilla jopa kaikkein lämpimin. Niinpä esimerkiksi Hangon Russarössä ja Paraisten Utössä saavutettiin 1800-luvulta alkavien havaintoaikasarjojen korkeimmat helmikuun keskilämpötilat.
Helmikuu oli myös erittäin sateinen. Kuukauden aikana satoi normaalia enemmän käytännössä katsoen koko maassa. Lounais-Suomessa satoi Ahvenanmaata lukuun ottamatta yleisesti kaksin-kolminkertaisesti tavanomaiseen verrattuna ja useilla havaintoasemilla kirjattiin mittaushistorian suurimmat helmikuun sademäärät. Myös osassa Pohjois-Suomea satoi yli tuplaten normaaliin verrattuna ja eräin paikoin helmikuu oli sielläkin ennätyksellisen sateinen.
Yli 100 vuotta toimineista havaintoasemista uudet helmikuun sademääräennätykset saavutettiin Jokioisten Ilmalassa (108,7 mm), Teuvan Kauppilankylässä (114,2 mm), Siikajoen Ruukissa (69,4 mm) ja Utajärven Särkijärvellä (68,4 mm). Helmikuun suurin sademäärä oli Lohjan Leppäkorvessa mitattu 123,2 mm.
Helmikuussa myrskysi ja tulvi
Merialueilla myrskysi helmikuussa useana päivänä. Ensimmäinen myrsky saapui maahamme Brittein saarilta 9.–10.2. Hyvin samankaltainen säätilanne toistui viikkoa myöhemmin, kun Länsi-Euroopassa Dennikseksi nimetty myrsky liikkui Suomen yli 16.–17.2. Jälleen viikkoa myöhemmin, lauantaina 22.2., uusi myrskymatala saapui lounaasta etelä- ja lounaisrannikolle. Näihin myrskyihin liittyi merialueilla kovimmillaan noin 24–27 m/s tuulennopeuksia ja maa-alueilla 20–24 m/s tuivertaneita tuulenpuuskia. Vaasan Klemettilässä mitattiin 16.2. illalla jopa 28,4 m/s puhaltanut puuska.
Kaikki edellä mainitut myrskyt toivat mukanaan myös voimakkaita rankkasateita. Erittäin lauhassa lounaisvirtauksessa sateet olivat Etelä-Suomessa silkkaa vettä ja osa sateista tuli vetenä Lapissa asti. 9. päivänä satoi erityisen runsaasti Lounais-Suomessa ja 16. päivänä Uudellamaalla, Espoon Tapiolassa peräti 38,9 mm vuorokaudessa.
Rankkasateet nostivat vesistöjen pintoja ja kasvattivat jokien virtaamia, mikä aiheutti monin paikoin tulvia. Esimerkiksi Hiidenveden ja Artjärven Pyhäjärven pinnat Uudellamaalla nousivat helmikuussa puolisen metriä ja loppukuusta tulvavesi seisoi Etelä-Suomessa monilla pelloilla.
Lounaistuulet nostivat myös meriveden pintaa ja Raumalla mitattiin meriveden korkeudeksi 22.2. illalla ennätyksellisesti +135 cm. Raumanjoen kovan virtaaman takia Rauman kanaali tulvi samaan aikaan kaupungin kaduille.
Etelässä jatkui lumeton talvi
Etelä- ja Lounais-Suomessa oli yhä helmikuussa koko kuukauden ajan käytännössä lumetonta. Lumipeite suli myös Pohjanmaan rannikolta ja paikoin jopa Pohjois-Savosta. Maan keskiosissa lunta olikin vuodenaikaan nähden yleisesti ennätyksellisen vähän.
Lapissa ja Koillismaalla sekä myös Kainuun ja Pohjois-Karjalan vaaraseuduilla lunta oli puolestaan runsaasti. Keski-Lapissa lunta oli toista metriä eli monin paikoin ajankohtaan nähden ennätyksellisen paljon. Kuukauden suurin lumensyvyys, 124 cm, mitattiin kuitenkin Puolangan Paljakan asemalla Kainuussa 24.2.
Helmikuu lukuina:
+9,0 °C – Kuukauden ylin lämpötila, Hammarland, Märket, 17.2.
-32,3 °C – Kuukauden alin lämpötila, Sodankylä, Vuotso, 26.2.
123,2 mm – Kuukauden suurin sademäärä, Lohja, Leppäkorpi
124 cm – Kuukauden suurin lumensyvyys, Puolanka, Paljakka, 24.2.
Teksti: Ilari Lehtonen
Kuva: Ilari Lehtonen
