IPCC:n raportti kertoo merien, jään, lumen ja ikiroudan jo havaittujen ja ennustettujen muutosten vaikuttavan merkittävästi ihmisiin ja luontoon. Riskien hallinta edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja yhteiskuntien sopeutumista muutokseen.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) syyskuussa valmistunut raportti tarkastelee valtamerten ja kryosfäärin havaittuja ja ennustettuja muutoksia. Kryosfääri tarkoittaa maapallon lumen ja jään peittämiä alueita: manner- ja vuoristojäätiköitä, merten, järvien ja jokien jäätä, kausittaista tai jatkuvaa lumipeitettä, ikiroutaa sekä talvisin jäätyvää maanpintaa. Meret kattavat noin 71 % maapallon pinnasta. Jäätiköt peittävät noin 10 % maa-alasta.
Valtamerten pinnannousu on kiihtynyt
Havainnot osoittavat, että Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköt sekä lukuisat vuoristojäätiköt menettävät massaansa. Meriin jää päätyy sulamisen tai lohkeilemisen seurauksena. Maa-alueiden jään väheneminen on merkittävin syy merenpinnan nousulle. Toiseksi suurin merenpintaa nostava tekijä on meriveden lämpölaajeneminen.
Vaikka valtamerten pinta keskimäärin nousee, havaittu muutos ei jakaudu tasaisesti. Esimerkiksi Itämerellä Pohjanlahden rannikolla maankohoaminen on valtamerten pinnannousua suurempaa, kun taas Suomenlahden itäosissa merenpinta nousee maankohoamista nopeammin.
Maailman meret lämpenevät ja happamoituvat
Valtameret ovat lämmenneet koko syvyydeltään. Pintakerrokset lämpenevät nopeammin kuin syvemmät osat. Yhä useammin merissä esiintyy lämpöaaltoja, eli tilanteita, joissa meren pintakerros lämpenee poikkeuksellisesti. Merien lämpeneminen ja jään väheneminen johtuvat ihmiskunnan toiminnan aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä. Vuodesta 1970 alkaen maapallon lisääntyneestä lämmöstä yli 90 % on varastoitunut meriin.
Viimeisten 40 vuoden aikana ihmiskunnan ilmakehään päästämästä hiilidioksidista valtameret ovat sitoneet noin neljänneksen. Tämän seurauksena meret ovat happamoituneet. Merien ekosysteemeihin ja merten kykyyn tuottaa ravintoa on vaikuttanut heikentävästi myös ylimmän, kilometrin paksuisen kerroksen happipitoisuuden alentuminen. Useat merten eliölajit ovat siirtyneet lämpenemisen ja muiden muutosten myötä kohti napa-alueita. Ulappaeliöiden levinneisyys on siirtynyt keskimäärin yli 50 kilometriä vuosikymmenessä 1950-luvulta lähtien.
Merien ja kryösfäärin muutokset vaikuttavat laajalti ihmisiin ja luontoon
Matalilla rannikkoalueilla asuu noin 700 miljoonaa ihmistä ja määrä kasvanee miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Valtamerten pinnan arvioidaan nousevan kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä riippuen 28–110 cm vuosisadan loppuun mennessä. Merenpinnan nousun myötä nykyilmastossa kerran sadassa vuodessa esiintyvät äärimmäiset tulvat muuttuvat päiväntasaajan seuduilla vuotuisiksi vuoteen 2050 mennessä. Tarvitaan laajoja toimia, jotta tulvavahingot eivät tulevaisuudessa kasva jopa sata- tai tuhatkertaisiksi nykyisistä. Erityisesti alavien rannikoiden kaupungit ja saarivaltiot ovat vaaravyöhykkeellä.
Merenpinnan nousu on hidas ilmiö. Parinsadan vuoden päähän ulottuvat arviot ovat epävarmoja, mutta merenpinnan arvioidaan nousevan metrin ja runsaiden kasvihuonekaasupäästöjen jatkuessa useampia metrejä.
Merien lämpeneminen, happamoituminen ja happivajauksen eteneminen tulevat aiheuttamaan suuria muutoksia meriluonnossa. Erityisesti vaarassa ovat trooppisten alueiden korallit. Mikäli suurten kasvihuonekaasupäästöjen kehityspolku toteutuu, niin kalansaaliiden arvioidaan pienenevän maailmanlaajuisesti.
Nykyisin vuoristoalueiden jäätiköiden, lumipeitteen ja roudan muutosten vaikutusalueilla elää lähes 700 miljoonaa ihmistä ja määrän arvioidaan nousevan 740–840 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Odotettavissa olevat muutokset vaikuttavat veden määrään ja laatuun vuoristoalueiden alaosissa ja myös elintarviketurvaan. Lisääntyvät tulvat ja maanvyörymät uhkaavat muun muassa infrastruktuuria.
Jo puolentoista asteen nousu maapallon keskilämpötilassa tarkoittaa sitä, että Pohjoinen jäämeri on tulevaisuudessa kesäisin ajoittain jäätön. Arktisilla alueilla lumen ja ikiroudan peittämät alueet ovat jo kutistuneet ja niiden tuleva kehitys riippuu lämpenemisen suuruudesta. Alue on koti neljälle miljoonaa ihmiselle, joista 10 % kuuluu alkuperäiskansoihin. Lämpenemisen aiheuttamat muutokset luonnossa uhkaavat muun muassa perinteisiä elinkeinoja ja kulttuureja.
Ilmastonmuutoksen seurauksena valtameret ja kryosfääri muuttuvat väistämättä. Suuri osa muutoksista on peruuttamattomia ja osa äkillisiä.
IPCC:n erikoisraportti ”Special Report on the Ocean and Cryosphere in a Changing Climate” (SROCC) sisältäen yhteenvedon päätöksentekijöille ja lisämateriaalin voi ladata IPCC:n sivuilta.
Teksti: Heikki Tuomenvirta
Kuva: Rory Hennessey / Unsplash
