Myrskyt ovat ravisuttavia kokemuksia, joista tarinoidaan vuosikausia. Miten tunnepitoisen kokemuksen voi esittää näyttelyssä? Kysymystä lähti työstämään Myrskyn merkit -hanke.
Vuonna 2010 Asta-rajuilma iski Savonlinnan alueelle tuhoisasti ja säilyi keskusteluissa pitkään.
”Silloin syntyi ajatus myrskykokemusten taltioimisesta. Tuntui, että nämä hienot tarinat pitäisi saada talteen”, kuvailee Suomen Metsämuseo Luston vastaava metsäkulttuuriasiantuntija Reetta Karhunkorva. Lusto taltioi ihmisten myrskykokemuksia vuonna 2016 yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Kerätyt tarinat loivat pohjan Myrskyn merkit -hankkeelle.
Toukokuussa 2016 erikoinen joukko kokoontui Punkaharjulla: myrskytutkija, taiteilijoita, tiedeviestijä, valokuvaaja ja Luston kulttuurintutkijat työstivät yhdessä myrskyaiheiselle hankkeelle luonnetta. Lopputuloksena olisi uudenlainen tekemisen tapa ja näyttely, jonka tavoitteena olisi esittää yleisölle suomalaisten myrskykokemuksia.
”Ei taide näin synny”, totesi yksi taiteilija. ”No jos kokeillaan kuitenkin”, vastasi toinen. Kun hanke selviytyi lähes 400 hakijasta neljän rahoitetun joukkoon, myrsky oli valmis puhkeamaan.
Puuskittain kohti myrskyn puhkeamista
Myrskyn merkit -hankkeessa työskenneltiin teeman mukaisesti puuskittain. Kuudessa puuskatapaamisessa tutustuttiin työryhmäläisten työtapoihin ja ajatusmaailmaan sen taustalla. Vertaisoppiminen oli tärkeä osa prosessia. Työskentely eri alan osaajien kanssa opetti uutta ja haastoi totutut tekemisen tavat.
”Huomasimme, että meitä kaikkia yhdistää omalla tavallamme tutkimuksellisuus ja uteliaisuus”, toteaa työryhmän jäsen, myrskytutkija Terhi Laurila Ilmatieteen laitoksesta.
Kävijä pääsee kokemaan myrskyn
Vuosien työprosessissa myrskyt ja rajuilmat valjastettiin näyttelyesineiksi. Kokemuksellinen ja poikkitieteellinen Myrskyasema-näyttely kertoo muun muassa myrskyjen historiasta ja synnystä, ilmastonmuutoksesta sekä ihmisten myrskykokemuksista ja -muistoista. ”Myrskyjen ja rajuilmojen vaikutukset kohdistuvat Suomessa voimakkaasti metsiin, joten tämänkin puolesta näyttely kotiutui Lustoon hyvin”, toteaa Reetta Karhunkorva.
Näyttely yhdistää eri taiteenlajeja ja kävijä voi kokea, kuinka ulkona raivoava myrsky vavisuttaa kodin pöytää tai sen hetken, jolloin puu kaatuu myrskyn voimasta. Kesäinen ukkosmyrsky näyttäytyy valoteoksena museon sisällä, ja videoprojisointi tutustuttaa myrskyn vangitsemiseen säämagiikan keinoin. Stand-up -komiikalla otetaan kantaa ilmastonmuutokseen.
Välillä tuntui, että Horna hellitti, mutta se oli vain toiveajattelua; se otti uutta vauhtia ja hyökkäsi entistä rajummin. Lisäksi kuulosti kuin myrskynsilmäkkeitä olisi ollut useampia samalla alueella.
Meteorologin kommentti:
Ukkospilvi voi olla yksittäinen tai osa laajaa satojen kilometrien kokoista, pitkäkestoista ukkospilvirykelmää. Ukkospilvirykelmän tapauksessa konvektiosoluja, tai “myrskyn silmiä”, voi kulkea havaitsijan ohi useita. Silloin syntyy myös helposti tunne, että ukkonen kiertää ympyrää.
Näyttelyssä luonnontiede tulkitsee ja selittää kokemusten synnyttäjinä olevia luonnonilmiöitä. Ilmatieteen laitoksen Sääpäivystys, eli kuvitteellinen meteorologin työasema, tarjoaa tietoa myrskyistä, rajuilmoista ja niiden vaikutuksista. Kävijä voi tutkia, millaisia tuhoja eri myräkät ovat Suomessa aiheuttaneet, miltä ne näyttävät meteorologin työkaluilla tarkasteltuina tai mistä suunnasta myrskyt yleensä rantautuvat Suomeen. Ihmisten myrskykokemuksia on myös kommentoitu meteorologian näkökulmasta.
”Ihmiset kuvaavat usein monenlaista säätä ”myrskyksi”. Haluaisimme, että kävijät oppivat ymmärtämään tätä sääilmiötä ja sen vaikutuksia paremmin”, selittää Terhi Laurila.
Näyttely on avoinna yleisölle
Taidetta, luonnontiedettä ja kulttuurintutkimusta yhdistävä Myrskyasema-näyttely on nähtävillä Lustossa Punkaharjulla 26.4.2019–12.1.2020. Myrskyasema on tuotettu Luston johtamassa Myrskyn merkit -hankkeessa (2016–2019) Suomen Kulttuurirahaston Taide²-rahoituksella. Hankkeessa hyödynnettiin Luston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran myrskykokemusten keruussa (2016) tallennettua aineistoa.
Myrskyn merkit -hankkeen työryhmä: Luston vastaava metsäkulttuuriasiantuntija Reetta Karhunkorva ja kehittämisjohtaja Leena Paaskoski, kuvanveistäjä Petri Eskelinen, kuvataiteilijat Antti Laitinen, Juhana Moisander ja Taneli Rautiainen, äänitaiteilija Hanna Rajakangas, koomikko ja kirjoittaja Juuso Kekkonen, Ursan myrskybongausjaoston valokuvaaja Janne Kommonen ja Ilmatieteen laitokselta Tiina Ervasti ja Terhi Laurila Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus -yksiköstä.
Lisätietoja:
http://www.myrskynmerkit.fi/
http://www.lusto.fi/nayttely/myrskyasema/
Teksti: Tiina Ervasti
Kuva: Sauli Koski
