Lylyn päivän myrsky 1.11.2024 jää säähistoriaan erityisenä tapauksena, sillä Suomen merialueilla mitattiin ensimmäistä kertaa hirmumyrskyluokan tuulilukema.
Lyly-myrsky kehittyi suursäätilassa, jossa Pohjois-Atlantin alueelta oli saapunut Fennoskandiaan hyvin voimakas suihkuvirtausalue. Suihkuvirtauksen ytimessä noin kymmenen kilometrin korkeudella länsituulen nopeus oli jopa yli 70 m/s. Troposfäärin yläosassa puhaltavat suihkuvirtaukset ovat aina seurausta suurista vaakasuuntaisista lämpötilaeroista, ja tällä kertaa esimerkiksi Islannin ja Skotlannin välillä vallinnut ilmamassojen lämpötilaero oli yli 20 astetta.
Terävä ilmamassojen rajavyöhyke, jossa puhaltaa voimakas suihkuvirtaus, on otollinen ympäristö myrskymatalapaineiden kehittymiselle. Tyypillisesti voimakkaita matalapaineita syntyy vyöhykkeelle useita peräjälkeen. Suihkuvirtausalueella muodostuvien, usein nopeasti syvenevien ja nopealiikkeisten matalapaineiden kehityksen ja reitin tarkka ennustaminen on vaikeaa. Lyly-myrskyä edeltävinä päivinä sääennustemallit poukkoilivatkin rajusti myrskyn kehittymisen suhteen. Ensin voimakkaita tuulenpuuskia ennustettiin laajalle alueelle maan etelä- ja keskiosiin, sitten myrskyn todennäköisyys pieneni ja vaara-alue supistui. Vasta viimeisen vuorokauden aikana ennen myrskyä ennusteet alkoivat asettua ja kovimpien tuulenpuuskien ennustettu alue täsmentyi maan lounaiskulmalle.
Kovin tuuli mitattiin rauman kylmäpihlajalla
Lylyn päivän iltana luoteenpuoleisia myrskytuulia havaittiin usealla Lounais-Suomen merisääasemalla Kristiinankaupungin ja Hangon välisellä rannikolla, ja iltakahdeksan jälkeen Kylmäpihlajan majakalla mitattiin keskituulen nopeudeksi 33,5 m/s. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomessa havaittiin hirmumyrskyä (kymmenen minuutin keskituulen nopeus yli 33 m/s) tunturien ulkopuolella sijaitsevalla havaintopaikalla. Mittaustulosta tulkittaessa on kuitenkin huomioitava, että Kylmäpihlajan tuulimittarit sijaitsevat 38 metrin korkeudella maanpinnalta. Tavanomaisella kymmenen metrin mittauskorkeudella tuulen nopeus oli arviolta noin 28 m/s.
Onni onnettomuudessa oli rajujen tuulien suppea vaikutusalue, johon kuuluivat Selkämeren rantaviiva, Ahvenanmaa ja muu lounaissaaristo sekä kapea kaistale Satakunnan ja Varsinais-Suomen länsiosia. Tuulinen alue oli myös erittäin terävärajainen. Siinä missä Porissa havaittiin maa-alueillakin yli 25 m/s puhaltaneita puuskia, oli Satakunnan itäosassa tuulen nopeus puuskissa alle 10 m/s.
Suhteutettuna myrskyn vaikutusalueen pieneen kokoon voi myrskyn aiheuttamia vaikutuksia kuitenkin luonnehtia merkittäviksi. Pelastustoimelle aiheutui noin tuhat säästä johtuvaa vahingontorjuntatehtävää, ja myrskyn aikana oli enimmillään noin 40 000 taloutta samanaikaisesti sähköttä. Osa sähkökatkoista oli myös melko pitkäkestoisia. Huomionarvoista on, että Eurajoella myrsky kaatoi myös kaksi haruskorroosion heikentämää kantaverkon pylvästä. Metsää Lyly kaatoi Metsäkeskuksen alustavan arvion mukaan noin 100 000 kuution verran.
33,5 m/s – Kovin keskituuli mitattiin Rauman Kylmäpihlajan havaintoasemalla
39,6 m/s – Myös kovin tuulen puuska mitattiin Rauman Kylmäpihlajalla
Kylmän ilman virtaaminen jäättömälle selkämerelle voimisti puuskaisuutta
Usein myrskytilanteisiin liittyy ilmanpainekartoilla selkeästi näkyvä matalapaineen keskus. Tällä kertaa keskusta ei ollut helposti löydettävissä, mutta todennäköisesti 1.11. illalla maan länsiosan yli liikkui luoteesta kaakkoon pienikokoinen matalapaineen osakeskus. Rajut luoteenpuoleiset tuulet puhalsivat välittömästi keskuksen länsipuolella.
Luoteisten tuulien mukana Suomen merialueille saapui yhä kylmempää ilmamassaa. Illalla Selkämeren eteläosassa ilman lämpötilaksi kahden metrin korkeudella mitattiin noin +6 astetta, kun taas reilun kilometrin korkeudella oli samaan aikaan luotaus- ja säämallitietojen perusteella arvioituna noin 7 astetta pakkasta. Näin suurten pystysuuntaisten lämpötilaerojen vallitessa tuuli muuttuu hyvin puuskaiseksi, ja pinnalla koettujen tuulen puuskien voimakkuus voi riippua suuresti jopa satojen metrien korkeudessa vallitsevasta ilmavirtauksesta. Ennustemallien avulla voidaan arvioida, että Selkämeren eteläosassa 500 metrin korkeudella tuulen nopeus oli selvästi yli 30 m/s.
Lounais-suomessa on koettu viime vuosina useita merkittäviä myrskyjä
Viime vuosikymmeninä maan lounaisosia ovat koetelleet useat myrskyt, joista rajuin oli Tapani-myrsky vuonna 2011. Tuolloin maa-alueilla mitattiin noin 30 m/s puhaltaneita tuulenpuuskia, ja Tapani aiheutti myös lähihistorian laajimmat sähkökatkot. Vahinkojen näkökulmasta kärkipäähän yltävät myös Seija-myrsky 13.12.2013, Aapeli-myrsky 2.1.2019 sekä Aila-myrsky 17.9.2020. Kaikille näille myrskyille oli yhteistä, että voimakas matalapaine saapui Suomeen lännestä tai länsiluoteesta ja rajuimmat tuulet puhalsivat lännen ja pohjoisen välisestä sektorista.
Keskimäärin Suomeen saapuu eniten myrskyjä lounaasta, mutta laajimpiin sähkökatkoihin näyttäisivät johtavan yksittäiset voimakkaat luoteismyrskyt. Meteorologisten ominaisuuksien lisäksi myrskyn vaikutukset riippuvat vuodenajasta ja ympäristötekijöistä, kuten roudasta, metsän ominaisuuksista ja sähköverkon altistuksesta.
Teksti: Ari-Juhani Punkka ja Ilona Láng-Ritter, Ilmatieteen laitos
Kuva: Bengt Wickström
Julkaisun viitetiedot:
Punkka, A-J. & I. Láng-Ritter 2024: Lyly puhalsi hirmumyrskyn voimalla, 26(11), 8–10, https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2024-11-02
