Niin sanotut kuukausiennusteet ennakoivat sääolosuhteita jopa kuuden viikon päähän. Suomen leveysasteilla sääennuste on käyttökelpoinen parhaimmillaankin vain tulevalle parille viikolle.
Yhteiskunnan monien eri toimialojen, kuten energiasektorin, maatalouden ja päivittäistavarakaupan kiinnostus pitkälle ulottuviin sääennusteisiin on ymmärrettävästi suurta: nämä toimijat tarvitsevat tietoa tulevasta säästä hyvissä ajoin ja voivat muokata toimintaansa ennusteiden perusteella. Myös suurta yleisöä ja mediaa kiinnostavat pitkällekin ulottuvat sääennusteet.
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECWMF on monien mittareiden mukaan maailman johtava sääennusteiden tuottaja. Myös Ilmatieteen laitos ECMWF:n jäsenenä nojaa omissa ennusteissaan keskuksen säämalleihin.
ECMWF julkaisee yhä pidemmälle ulottuvia sääennusteita, joissa katsotaan seuraavan kuukauden ja jopa seuraavan vuodenajan näkymiä. Tuoreimmissa kuukausiennusteissa ECMWF on ennakoinut pääsääntöisesti keskimääräistä lämpimämmän sään jatkuvan Suomen alueella koko ennustejakson ajan marraskuun loppupuolelle asti.
Ilmakehän kaoottisuuden takia päiväkohtaisten sääennusteiden antaminen ei ole mielekästä yli viikon mittaisissa sääennusteissa. Pitkät ennusteet antavatkin tietoa lähinnä siitä, ovatko tulevien viikkojen ja kuukausien lämpötila- ja sadeolosuhteet tavanomaisia tai tavanomaisesta poikkeavia.
Pitkät ennusteet onnistuvat paremmin talvella kuin kesällä
Suomen sää on erittäin vaihteleva, ja pohjoisilla leveysasteilla pitkän aikavälin sääennusteiden käyttökelpoisuus heikkenee nopeasti mitä pidemmälle säätä ennustetaan. Tropiikissa pitkät ennusteet toimivat paremmin kuin pohjoisilla leveysasteilla.
Viimeisten viiden vuoden ajalta kerättyjen ECMWF:n kuukausiennusteiden osuvuustulosten mukaan Suomeen säämalleilla tuotetut, yli kahden viikon päähän ulottuneet kuukausiennusteet ovat olleet osuvuudeltaan heikkoja, jopa käyttökelvottomia. Talviaikaan ennustettavuus on ollut hieman parempi: talvella lämpötilaennusteissa ECMWF:n kuukausiennuste on pitkän ajan keskiarvoa käyttökelpoisempi jopa kolmen viikon päähän. Vuodenajan lisäksi ennustettavuuteen vaikuttaa ennustettava parametri: sateen osalta ennustettavuutta on tyypillisesti ollut vain yhden viikon verran mukaillen tuttuja saatavilla olevia 1–10 vuorokauden sääennusteita.
Vielä tällä hetkellä kuukausiennusteita onkin syytä käyttää hyvin harkiten päätöksenteon tukena. Ilmatieteen laitos seuraa säännöllisesti ECMWF:n julkaisemia pitkiä ennusteita verkkosivuillaan, mutta ennusteiden heikon käytettävyyden takia emme ole pitäneet tarkoituksenmukaisena viestiä aktiivisesti pitkistä ennusteista suurelle yleisölle.
Niin sanotuissa vuodenaikaisennusteissa lähestymistapa on erilainen, mistä voi olla etua ennakoitaessa sään kehitystä pidemmällä aikavälillä. ECMWF:n vuodenaikaisennusteissa tarkastellaan viikkokohtaisen sään sijaan kuukausikohtaista säätä, ja on mahdollista, että lämpötilaennusteella on tällöin ennustearvoa jopa kahteen kuukauteen saakka.
Tilastot kertovat säästä pitkällä aikavälillä
Usein pidemmälle menevissä ennusteissa on suositeltavampaa tukeutua sääennusteiden sijaan pitkän aikavälin säätilastoihin eli siihen, minkälaisia lämpötiloja ja sademääriä kyseisenä vuodenaikana havaitaan keskimäärin. Ilmatieteen laitoksen tilastot Suomen säästä ulottuvat joidenkin havaintoasemien osalta yli sadan vuoden taakse, eli tilastotietoa on tallessa hyvin pitkältä ajalta.
Pitkiä ennusteita ei voida yleisesti hyödyntää kolmen viikon jälkeen, mutta esimerkiksi seuraavan jouluaaton sää Helsingissä voidaan ennustaa säätilastojen avulla. Pitkän ajan tilastoihin nojaten lämpötila on jouluaattona yli 80 prosentin varmuudella +3 ja –10 asteen välillä. Valkea joulu toteutuu Helsingissä noin 50 prosentin todennäköisyydellä.
Sääennusteet tarkentuvat jatkuvasti
Sään ennustaminen kehittyy jatkuvasti. Teknologian ja tieteen edistysaskeleet, kuten säämallien kehitys, kasvaneet tietokoneresurssit, satelliittihavainnot sekä koneoppiminen, ovat merkittävästi parantaneet ennusteiden tarkkuutta. Ensimmäisen vuorokauden lämpötilaennuste osuu nykyään oikeaan yhdeksän kertaa kymmenestä.
Nyrkkisääntönä voi sanoa myös, että noin viikon mittaisissa ennusteissa ennustettavuus paranee yhdellä päivällä vuosikymmenessä. Nyt tehtävällä seitsemän vuorokauden sääennusteella on sama osumatarkkuus kuin 2010-luvulla tehdyllä kuuden vuorokauden ennusteella.
Sään ennustamisen edistysaskeleet, ehkäpä tekoälyn kehittyminenkin, parantavat myös pitkien ennusteiden osuvuutta, jolloin ne palvelevat yhteiskunnan tarpeita entistä paremmin.
Teksti: Juhana Hyrkkänen
Kuva: Adobe Stock
Julkaisun viitetiedot:
Hyrkkänen, J. 2024: Pitkät ennusteet kertovat lähiviikkojen säästä, 26(9), 8–10, https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2024-09-02
