Joulukuu oli Suomessa loka- ja marraskuun tavoin keskimääräistä kylmempi. Suurimmassa osassa maata joulukuu oli myös vähäsateinen. Joulu oli koko maassa valkoinen, ja osassa maata lunta oli jouluna jopa harvinaisen paljon.
Joulukuun keskilämpötila oli 1,5–4,5 astetta vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa alempi. Suurin poikkeama havaittiin Utsjoen Nuorgamissa, missä oli kylmin joulukuu sitten vuoden 1999. Suurimmassa osassa maata on kuitenkin ollut 2000-luvullakin useita kylmempiä joulukuita, viimeksi vuosina 2010, 2012 ja 2021.
Etenkin Länsi- ja Pohjois-Suomessa joulukuu oli myös tavallista vähäsateisempi. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa sekä osassa Lappia kuukauden sademäärä jäi alle puoleen pitkän ajan keskiarvosta. Sen sijaan Suomenlahden rannikolla ja osassa Itä-Suomea sademäärä oli tavanomainen. Kuukauden suurin sademäärä, 72,5 mm, mitattiin Virolahden Koivuniemessä ja pienin, 13,4 mm, Inarin Kirakkajärvellä.
Pakkaskorkeapaine hallitsi joulukuun alkupuolen säätä
Joulukuun alussa Suomen pohjoispuolella oli korkeapaineen alue ja maahamme virtasi kylmää ilmaa koillisesta. Itsenäisyyspäivän tienoilla korkeapaineen keskus vahvistui Luoteis-Venäjälle ja ilmavirtaus kääntyi meillä kaakon puolelle. Suomi pysyi tämän laajan ja vahvan korkeapaineen alueen vaikutuspiirissä joulukuun puoliväliin asti. Sää oli enimmäkseen pilvistä, ja sään vaihtelut olivat hitaita. Pilvisessä säässä pakkanen ei kiristynyt kovinkaan ankaraksi, vaan pakkasta oli enimmäkseen kymmenkunta astetta. Etenkin rannikkoseuduilla pakkanen oli heikompaakin, ja lounaissaaristossa lämpötila kävi välillä nollassa.
Laajemmin taivas selkeni eri puolilla maata ajoittain joulukuun 3.–7. päivien välillä, ja tällöin pakkanen kiristyi Etelä-Suomessakin monin paikoin 20 asteen vaiheille. Salon Kiikalassa mitattiin 5.12. -22,3 °C ja Lappeenrannan Konnunsuolla -25,7 °C. Koko maan alin lämpötila joulukuussa, -33,1 °C, mitattiin Utsjoen Kevojärvellä 7.12.
Korkeapaineen vaikutuspiirissä sateet jäivät joulukuun alkupuolella vähäisiksi. Kaakosta levisi kuitenkin 12.12. lumisateita maan etelä- ja itäosiin, ja etenkin Uudellamaalla uutta lunta satoi parissa päivässä reilut kymmenen senttiä. Joulukuun puolivälissä lunta oli Uudellamaallakin jo 20–30 senttiä.
Jouluna oli heikkoa ja uutenavuotena kireää pakkasta
Säätyyppi muuttui joulukuun puolivälissä, jolloin leuto länsivirtaus otti vallan muutaman päivän ajaksi. Esimerkiksi Helsingissä marraskuun lopulla alkanut pakkasjakso ehti kestää katkeamatta kolme viikkoa 16.12. asti, ja tämä oli pisin yhtämittainen pakkasjakso näin aikaisin talvella Helsingissä sitten vuoden 1875.
Sää oli lauhimmillaan 17.–19.12., jolloin Lounais-Suomessa lämpötila nousi yli viiteen asteeseen ja maa paljastui lumesta. Itä- ja Pohjois-Suomeen länsivirtaus toi lumisateita, ja suuressa osassa Lappia lämpötila pysyi koko joulukuun pakkasen puolella.
Pohjanmerellä riehuneen Pia-myrskyn jäänteet toivat lumisateita Etelä-Suomeen 22.12., ja jouluna maa oli jälleen valkoinen koko maassa. Maan keskivaiheilla joulu oli paikoin jopa runsaslumisin vuosikymmeniin. Savon ja Karjalan maakunnissa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa lunta oli jouluna monin paikoin yli puoli metriä. Joulukuun suurin lumensyvyys, 76 cm, mitattiin tapaninpäivän aamuna Kittilän Kenttärovan havaintoasemalla.
Joulua vietettiin koko maassa pikkupakkasessa, kun Etelä-Suomessa sää vähän viileni ja Lapissa lauhtui jouluksi.
Joulukuun lopulla etelään satoi vielä reilusti lisää lunta, kunnes uudenvuodenaattona koillisesta purkautui koko maahan kylmää ilmaa. Vuosi vaihtui siten kirpakassa pakkassäässä.
Joulukuu lukuina
+6,8 °C – Kuukauden ylin lämpötila, Kökar, Bogskär, 19.12.
-33,1 °C – Kuukauden alin lämpötila, Utsjoki, Kevojärvi, 7.12.
72,5 mm – Kuukauden suurin sademäärä, Virolahti, Koivuniemi
76 cm – Kuukauden suurin lumensyvyys, Kittilä, Kenttärova, 26.12.
Teksti: Ilari Lehtonen
Kuva: Adobe Stock
Julkaisun viitetiedot:
Lehtonen I., 2023: Joulukuussa sää jatkui tavanomaista kylmempänä. Ilmastokatsaus, 25(12), 4–5, https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2023-12-01
