Maaliskuu oli Pohjois-Suomessa selvästi keskimääräistä kylmempi. Maan etelä- ja keskiosissa puolestaan saavutettiin monin paikoin uusia asemakohtaisia maaliskuun sade-ennätyksiä.
Maaliskuu oli suurimmassa osassa Suomea vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa kylmempi. Etelä- ja Kaakkois-Suomessa kuukauden keskilämpötila oli kuitenkin hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa ja Suomenlahden rannikolla jopa vähän sitä korkeampi. Pohjanmaan maakunnissa oli pari astetta tavanomaista kylmempää ja Lapissa poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli noin 2–5 astetta. Pohjois-Suomessa maaliskuu oli myös koko talvikauden 2022–2023 kylmin kuukausi.
Maaliskuun sademäärä oli maan etelä- ja keskiosissa pääsääntöisesti selvästi tavanomaista suurempi, ja Pohjois-Suomessakin se ylitti monin paikoin pitkän ajan keskiarvot. Kuukauden suurin sademäärä, 100,1 mm, mitattiin Joensuun Huhtilammella. Myös muutamalla muulla havaintoasemalla satoi yli 90 mm. Maaliskuun suurimmat sademäärät olivat lähes kolminkertaisia pitkän ajan keskiarvoihin verrattuna. Useilla pitkäikäisillä havaintoasemilla saavutettiin myös asemakohtaiset maaliskuun sade-ennätykset. Yli 100 vuotta toimineista havaintoasemista uusi maaliskuun sade-ennätys kirjattiin neljällä asemalla: Paraisten Utössä (67,5 mm), Juupajoen Hyytiälässä (75,2 mm), Tohmajärven Kemiessä (76,8 mm) ja Joensuun Pyhäselässä (73,1 mm).
Vähiten maaliskuussa satoi Perämeren ympäristössä ja Lounais-Lapissa sekä myös osassa Pohjois-Lappia. Inarin Angelissa satoi vain 16,7 mm, joka oli kuukauden pienin sademäärä.
Runsaiden sateiden myötä lumipeite vahvistui yleisesti maaliskuun aikana. Tosin Etelä- ja Lounais-Suomesta lumipeite katosi maaliskuun puolivälin jälkeen, mutta kuukauden päättyessä koko maa oli jälleen lumen peitossa. Luoteis-Lapissa, Kainuussa ja paikoin Pohjois-Karjalan vaaraseuduilla lunta oli enimmillään vähän toista metriä, Kainuussa jopa reilut 120 cm.
Maan etelä- ja keskiosissa aurinko paistoi maaliskuussa 100–150 tuntia, mikä oli hieman pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Sen sijaan Pohjois-Suomessa maaliskuu oli tavanomaista aurinkoisempi. Utsjoen Kevolla oli jopa aseman havaintohistorian toiseksi aurinkoisin maaliskuu, kun aurinko paistoi siellä 182,8 tuntia.
Loppukuusta lämpötilaerot olivat välillä suuria
Maaliskuun ensimmäiset päivät olivat koko maassa lauhoja, mutta pian Jäämereltä alkoi virrata kylmää ilmaa. Ennen kylmenemistä lounaisilla merialueilla myrskysi kovaa 3.–4.3. välisenä yönä, jolloin Rauman Kylmäpihlajassa pohjoisen ja luoteen välisen tuulen nopeudeksi mitattiin 26,8 m/s. Myrskyn jälkeen alkanut kylmä sääjakso jatkui lähelle maaliskuun puoliväliä.
Maaliskuun 20. päivän jälkeen Suomea halkoi itä-länsisuuntaisesti rintamavyöhyke, jonka pohjoispuolella oli heikko korkean selänne ja hyvin kylmää ilmaa. Vastaavasti rintaman eteläpuolella oli hyvin leutoa ilmaa. Ahvenanmaalla lämpötila nousi 23.3. jopa 10 asteeseen, kun taas Kittilän lentoasemalla mitattiin seuraavana yönä vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen alhainen lämpötila, -37,5 °C, joka oli maaliskuun ja myös koko talven alin lämpötila Suomessa. Lämpötilaerot olivat suuria paitsi etelän ja pohjoisen niin myös yön ja päivän välillä, sillä Lapissa lämpötilan vuorokausivaihtelu oli selkeässä ja heikkotuulisessa korkeapainesäässä jopa yli 25–30 astetta.
Maaliskuun viimeisellä viikolla kylmä ilma levisi koko Suomen ylle, ja 30.3. sekä 31.3. vastaisina öinä myös Etelä-Suomessa mitattiin vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kovia 15–20 asteen pakkasia. Maaliskuun viimeisellä viikolla koettiin myös voimakkaita lumipyryjä. Etelä-Suomessa pyrytti sakeasti 27.3. ja itärajan pinnassa 29.3.
Maaliskuu lukuina
+10,2 °C – Kuukauden ylin lämpötila, Jomala, Jomalaby, 23.3.
-37,5 °C – Kuukauden alin lämpötila, Kittilä lentoasema, 24.3.
100,1 mm – Kuukauden suurin sademäärä, Joensuu, Huhtilampi.
128 cm – Kuukauden suurin lumensyvyys, Ristijärvi, Mustavaara, 29.3.
Teksti: Ilari Lehtonen
Kuva: Hada Ajosenpää
Oikaisu: Kuukausikatsauksessa kerrottiin alun perin kuukauden suurimmaksi sademääräksi Uudenkaupungin Itätullin havaintoasemalla mitattu 106,5 mm. Havaintojen tarkastuksen yhteydessä sademääräksi Itätullin havaintoasemalla täsmentyi 93,5 mm, jonka myötä kuukauden suurin sademäärä oli Joensuun Huhtilammella mitattu 100,1 mm. Tähän julkaisuun on korjattu päivitetyt tiedot.”
Julkaisun viitetiedot:
Lehtonen I., 2023: Maaliskuu oli sateinen ja pohjoisessa kylmä. Ilmastokatsaus, 25(3), 4–5, https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2023-03-01
