Suomen metsät ovat merkittävä kansallisen rikkauden ja hyvinvoinnin lähde. Metsien hyvästä tilasta ja elinvoimaisuudesta on siksi pidettävä hyvää huolta – myös tuleville sukupolville. Metsänhoidon suositukset auttavat metsänomistajia tekemään perusteltuja valintoja talouden, luonnon, virkistyskäytön ja nyt myös ilmastokestävyyden näkökulmista. Suositusten kivijalka on metsän- ja ilmastotutkimuksesta saatu tieto.
Metsätalous on pitkäjänteistä toimintaa, sillä puiden varttuminen taimesta järeäksi tukkipuuksi kestää vuosikymmeniä ja joissain olosuhteissa yli 100 vuotta. Tämän päivän metsänhoidon ratkaisuilla on kauaskantoisia vaikutuksia. Kaukaa viisas metsänomistaja ennakoi, millaisen ilmaston metsät tulevaisuudessa kohtaavat, millaisia häiriöitä metsiin kohdistuu ja millaiselle puutavaralle on todennäköisesti kysyntää.
Metsänhoidon suosituksia on uudistettu laajasti ilmastokestävyyden näkökulmasta vuosina 2020–2022. Uudistuksen keskeinen kulmakivi oli tutkimuksen tuottama paras näkemys Suomen tulevasta ilmastosta. Olosuhteiden muutokset, kuten lämpösumman nousu, tulevat vaikuttamaan merkittävästi metsänkasvatukseen ja metsätalouden toimenpiteisin.
Ilmastokestävä metsänhoito on sopeutumista ja hillintää
Ilmastoasiat näkyvät yhä vahvemmin suomalaisessa metsänhoidon arjessa. Uusi osaamishaaste metsänomistajille ja ammattilaisille on hiilenkierron huomiointi: kuinka metsät sitovat, vapauttavat ja varastoivat hiiltä puustoon ja maaperään. Hakkuut vähentävät metsän hiilivarastoa ja luovat tilaa uudelle kasvulle. Hiiltä vapautuu myös lahoamisen myötä.
Metsänhoidon suosituksissa ilmastokestävä metsänhoito tarkoittaa sekä ilmastonmuutoksen hillintää metsien avulla että sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Näkökulmat ovat erilaiset, mutta molemmat hyvin tärkeitä.
Sopeutuminen on erityisesti tuhoriskien hallintaa. Harmia tuottavat kirjanpainajien ja juurikäävän haitallisen voimakas lisääntyminen, mutta myös uudet tuholaiset. Monimuotoinen puusto on yksi sopeutumisen keinoista. Talvista on tulossa haastavia puunkorjuulle ja logistiikalle, erityisesti Etelä-Suomessa. Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on kaksijakoinen. Kasvavat metsät sitovat hiiltä puustoon ja maaperään. Toisaalta metsät tarjoavat uusiutuvaa raaka-ainetta puupohjaisiin tuotteisiin. Metsänhoidon suositukset tarjoavat metsänomistajille vaihtoehtoja sekä laadukkaan puun tuottamiseen että hiilivaraston kasvattamiseen ja säilyttämiseen.
Isot ratkaisut tehdään suometsissä
Suometsien maaperä on mittava hiilivarasto. Metsänomistaja voi valinnoillaan vaikuttaa hiilenkiertoon niin, että puusto sitoo hiiltä enemmän kuin sitä turpeesta vapautuu. Sopivilla kohteilla metsän peitteisyyden säilyttävä metsänkasvatustapa tarjoaa hyötyjä ilmastolle ja vesiensuojeluun. Metsänhoidon suosituksia on uudistettu sekä jaksolliseen että jatkuvaan kasvatukseen. Joissain suometsissä on kokonaisuuden kannalta järkevintä jättää kohde ennallistumaan kohti luonnontilaa tai vauhdittaa muutosta ennallistamistoimenpiteillä.
Metsänhoidon suositukset ovat nyt ajan tasalla
Metsänhoidon suosituksia ylläpidetään jatkuvasti. Parhaillaan tarkastelussa ovat energiapuun korjuun käytännöt, sekametsien kasvatus sekä metsänhoidon laatukysymykset. Samaan aikaan uudistetaan talousmetsien luonnonhoidon suosituksia.
Tutustu uusiin metsänhoidon suosituksiin: metsanhoidonsuositukset.fi/ilmastokestava-metsanhoito
Metsänhoidon suositukset tiivistävät tutkitun tiedon ja käytännön kokemukset vaihtoehdoiksi metsien kestävään hoitoon ja käyttöön. Ne valmistellaan laajassa yhteistyössä metsä-, ympäristö- ja ilmastoalan tutkijoiden, asian-tuntijoiden ja tiedon käyttäjien kanssa. Työtä koordinoi Tapio Oy ja sen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Ilmastokestävän metsänhoidon suositusten uudistaminen 2020–22 oli osa kansallisen metsästrategian toteutusta ja maankäyttösektorin ilmastoratkaisuja.
Teksti: Kalle Vanhatalo, Metsänhoidon suositusten koordinaattori, Tapio Oy
Kuvituskuva: Kersti Lindström / Adobe Stock
Julkaisun viitetiedot:
Vanhatalo, K., 2023: Uudet suositukset tukevat metsänomistajia ilmastokestävyydessä. Ilmastokatsaus, 25(2), 8–10, https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2023-02-02
