Suomen alueelle laadittuja ilmastonmuutosennusteita päivitettiin edellisen kerran vuonna 2016. Nämä ennusteet on nyt päivitetty uusien, kuudennen ilmastonmuutosmallisukupolven tulosten perusteella.
Suomen päivitetyt ilmastonmuutosennusteet perustuvat lähes 30 maailmanlaajuisen ilmastonmuutosmallin tuloksiin. Ilmastomalleja kehitetään eri tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa ympäri maailmaa.
Luvassa on lämpimämpää ja sateisempaa
Kuva 1 esittää keskilämpötilan ja sademäärän ennustettua muutosta Suomessa kuukausittain siirryttäessä jaksosta 1981–2010 jaksoon 2070–2099. Nähtävillä ovat sekä uuden että edellisen ilmastonmuutosmallisukupolven mukaiset tulokset, kun on oletettu, että maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt vielä aluksi kasvavat hieman, mutta kääntyvät kuluvan vuosisadan puolivälin jälkeen vähitellen selvään laskuun.
Uusien mallitulosten mukaan keskilämpötila nousee Suomessa talvella 2–7 astetta ja kesällä 1–5 astetta (kuva 1a). Talvipuolella vuotta uudet lämpötilan muutosennusteet eivät juuri poikkea vanhoista, mutta kesäkuukausina osa uusimmista malleista ennustaa aiempaa voimakkaampaa lämpenemistä. Uusimpienkin mallitulosten mukaan lämpeneminen on kuitenkin siis talvella voimakkaampaa kuin kesällä, kuten on ollut havaintojen mukaan tähänkin asti.
1800-luvulta lähtien tarkasteltuna Suomen ilmasto on jo lämmennyt parilla asteella, joten kuvan 1 ennusteiden mukaan suurin osa lämpenemisestä olisi hyvin todennäköisesti vasta edessäpäin. Niinpä siinä missä 1800-luvulla Etelä-Suomessa vallinnut lämpötilailmasto on vähitellen hivuttautunut maan keskiosiin, tarkoittaisi kuvassa 1 esitettyjen ennusteiden toteutuminen sitä, että kuluvan vuosisadan lopulla Keski-Suomen lämpötilat suunnilleen vastaisivat viime vuosikymmeninä Valko-Venäjän eteläosissa havaittuja lämpötiloja.
Sademäärä todennäköisesti kasvaa kaikkina vuodenaikoina jonkin verran, parhaan arvion mukaan keskitalvella noin 15 % ja loppukesällä 5 % (kuva 1b). Mallitulosten erot huomioon ottaen varsinkin Etelä-Suomessa kesän sademäärät voivat kuitenkin pysyä suunnilleen entisellään tai vähän pienentyäkin. Kun samalla lämpötilan kohoaminen voimistaa haihduntaa, kuivuus saattaa vaivata maamme eteläosan metsiä ja viljelysmaita aiempaa useammin. Edellisen ilmastonmuutosmallisukupolven ennusteisiin verrattuna sademäärän muutosennusteet eivät ole muuttuneet käytännössä lainkaan.
Auringonpaistetta saataneen tulevaisuuden kesinä hiukan nykyistä enemmän ja talvella puolestaan hieman nykyistä vähemmän. Tuulen voimakkuudet eivät välttämättä muutu paljoakaan, joskin eri mallien tulokset poikkeavat tässä suhteessa toisistaan melko paljon.
Kuivuus lisääntyy monissa lämpimissä maissa
Kun tarkastellaan maailmaa kokonaisuudessaan, sademäärän ennustetaan kasvavan selvästi korkeilla leveysasteilla, päiväntasaajan läheisillä merialueilla ja Sahelin alueella Afrikassa (kuva 2). Kuitenkin laajoilla lämpimien ilmastovyöhykkeiden maa-alueilla kravun ja kauriin kääntöpiirien tuntumassa sademäärä pysyy jokseenkin ennallaan tai pienentyy. Näillä alueilla kuivuudesta aiheutuvat ongelmat pahenevat. Yksi voimakkaimmin kuivumisesta kärsivistä alueista on Välimeren ympäristö.
Muutoksia on mahdollista hillitä
Vaikka Suomessa ilmaston lämpenemisestä voi olla jossakin suhteessa hyötyäkin, maailmanlaajuisesti ilmiö on sangen vahingollinen. Muuttuva ilmasto uhkaa tuoda mukanaan tuhoisia sään ääri-ilmiöitä ja kiihdyttää luonnon monimuotoisuuden katoamista. Kehitysmaissa voimakas lämpeneminen aiheuttaisi paljon inhimillistä kärsimystä ja suurin joukoin ympäristöpakolaisia.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan kuitenkin huomattavasti lieventää, mikäli ihmiskunta tosissaan keskittyy kasvihuonekaasujen päästöjen leikkaamiseen. Viime aikoina kansainvälisessä ilmastopolitiikassa saavutettujen edistysaskelten takia tilanne näyttää tällä hetkellä hieman toiveikkaammalta kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Tässä kirjoituksessa muutos näkyy siten, että suurin painoarvo on annettu keskitason kasvihuonekaasupäästöjen skenaariolle, eikä suurten päästöjen skenaariolle, kuten vielä muutamia vuosia sitten oli tapana tehdä.
Lisätietoja: Ilmastonmuutosselvityksen tuloksia on esitetty laajemmin runsaasti kuvitetussa suomenkielisessä verkkoraportissa. Se on ladattavissa pdf-tiedostona osoitteessa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/finscapes nimellä ”Maailmanlaajuisiin CMIP6-ilmastomalleihin perustuvia ilmastonmuutosskenaarioita.”
Geophysica-tiedelehdessä julkaistu englanninkielinen tutkimusartikkeli “Projected climate change in Finland during the 21st century calculated from CMIP6 model simulations” on ladattavissa lehden verkkosivuilta pdf-tiedostona.
Kuva: Pixabay/Dimitris Vetsikas
Teksti: Kirsti Jylhä ja Ilari Lehtonen
Lähdeviite:
DOI: 10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2022-07-02
