Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja Suomen ilmastopaneelin syyskuussa 2021 julkaisema raportti korostaa hillinnän ja sopeutumisen kiireellisyyttä.
COP26-kokouksessa kuultiin lukuisia puheita siitä, miksi on satsattava kaikki mahdollinen tuki fossiilitaloudesta irtaantumiseen. Ilmastokatsauksen pääkirjoituksessa mainittiin, että lopputulema oli hienoinen pettymys. Samaan hengenvetoon todetaan kuitenkin, että se oli myös realismia, sillä onhan niin, että välittömästi fossiilitaloudesta emme voi irtaantua. Tärkeää on, että nyt olemme vihdoin sitoutuneet irtaantumaan ripeästi.
Edellinen kappale kiteyttää sen, miksi on kiire sopeutua. Nykyiset päästövähennystoimet ovat jäljessä 1,5 asteen tavoitteesta, joka Suomessa tarkoittaa lämpötilan 3 asteen nousua esiteollisesta ajasta. Suomen ilmasto muuttuu lähivuosikymmeninä vääjäämättä. Meidän on sopeuduttava koko yhteiskunnan voimin.
Kerrataan vielä, mitä sopeutuminen tarkoittaa. Sopeutuminen tarkoittaa aktiivista työtä nykyisten ja tulevien sää- ja ilmastoriskien ja niiden vaikutusten hallitsemiseksi. Sopeutumisen avulla sää- ja ilmastoriskien ennakoituja haitallisia vaikutuksia ihmisille, eläinkunnalle ja ympäristölle voidaan minimoida tai jopa estää. Tästä hyötyy koko yhteiskunta niin hyvinvoinnin, turvallisuuden kuin taloudellisen näkökulman kannalta.
Suomen Ilmastopaneelin hankkeessa tavoitteena oli selvittää, missä meillä Suomessa sopeutumisen suhteen nyt mennään. Analysoimme politiikan ohjausvaikutusta sopeutumisessa Suomessa ja muissa maissa. Tarkastelimme maakunnittain, miten ilmastoasioita on johdettu strategisesti. Laadimme alueelliset tarkastelut menneen ilmastonmuutoksen ja tulevaisuuden ilmastonmuutoksen osalta maakunnittain ja merialueittain (kuva 1).
Tunnistimme, että vaikka a) poliittista ohjausta on ollut, b) ilmastostrategioita on laadittu ja c) ilmastotietoa on jaettu, tämä ei ole vienyt asioita vielä riittävästi eteenpäin. Havaitsimme, että poliittisen ohjauksen vaikuttavuuden mittaamisen tueksi tulisi järjestää sopeutumisen seuranta. Pitäisi tietää, mitä tehdään ja missä, kenen vastuulla se on, ja miten raportoida. Ilmastostrategioita on tehty kaikissa maakunnissa ja Ahvenanmaalla. Strategiat ovat olleet hillintäpainotteisia, ja niitä on toteutettu paikoin erinomaisestikin. Sopeutumista ei Suomessa ole alueellisesti tasavahvasti vielä edistetty. Lisäksi tunnistimme, että ilmastoaineistoja tulee olla kaikille tarjolla aiempaa monipuolisemmin, paikkatietona, ja alueille oleellisina palveluina. Havaitsimme myös, että sopeutumisen toimien edistystä on hidastanut vastuiden epäselvyys ja resurssien puute. Erilaisten haastatteluiden ja työpajojen avulla saimme selville, että ilmasto-osaamista tulisi vahvistaa. Selvisi myös, että sopeutumistoimia tulisi edistää koordinoidusti alueen pääkielellä, eli esimerkiksi myös ruotsiksi ja saamen kielellä.
Jotta asioissa tästä lähtien päästään nopeammin eteenpäin ja jotta tietoa olisi tarjolla samanarvoisesti, laadimme jokaiselle maakunnalle ja viidelle merialueelle samanlaisen tietopaketin sää-, ilmasto-, tulva- ja meririskeistä ja -muutoksista. Toivomme, että koostettu tietopaketti herättää kysymään lisätietoja, jos aineisto ei riitä.
Edellä mainitun lisäksi Suomen ilmastopaneelin SUOMI-hanke syventyi ilmastonmuutoksen taloudellisiin vaikutuksiin, sillä niiden kirjo on mittava. Olisi hyvä, että kaikki ymmärtävät, että ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen talouteen niin suorasti kuin epäsuorastikin. Seuraavaksi kuvaamme miten: Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomessa sääilmiöiden esiintymiseen, kestoon ja voimakkuuteen, samoin on eri puolilla maailmaa. Sääilmiöstä riippuen, vaikutukset voivat syntyä nopeasti tai hitaasti kumuloituen. Esimerkiksi äkilliset sään ääri-ilmiöt kuten myrskyt, metsäpalot, superhelteet ja rankkasateet ja niistä aiheutuvat tulvat voivat aiheuttaa mittavia hetkellisiä vahinkoja, mutta niiden kustannuksia voidaan merkittävästi vähentää riskeihin varautumalla. Vaikka tapahtuma ei sattuisi Suomessa, voi sillä olla vaikutusta Suomelle esimerkiksi raaka-ainevirrassa. Pitkällä aikavälillä etenevien ilmaston trendimuutosten taloudelliset seuraukset ovat todennäköisesti äkillisiä vahinkoja jopa merkittävämmät. Tämän johdosta ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset vaihtelevat yhteiskunnan eri toimialoilla ja alueellisesti hyvin eri tavoin. Vaikutusketjujen paikallinen ja globaali kompleksisuus selittää myös sen, miksi kokonaisvaltainen käsitys ilmastonmuutoksen ja sopeutumisen kustannuksista on vasta alkutekijöissään.
Suositukset tulevaisuuteen
Pääpiirteittäin suosittelemme seuraavaa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ml. kustannuksia ja hyötyjä on analysoitava yhä monipuolisemmin. Maakuntien sopeutumistyötä pitää vahvistaa. Alueellista ilmastonmuutostiedon tarjontaa tulee lisätä ja kohdentaa tiedon tarvitsijoille. Myös kuntien ja kaupunkien tulee hillinnän rinnalla huomioida sopeutuminen ja kestävän kehityksen periaatteet, eli yhä tarkemmassa aika- ja paikkaskaalassa tulisi tarjota tietoa aluesuunnittelun ja osallistamisen tueksi. Ylipäänsä meidän on yhteiskunnassa muutettava omaa arvopohjaamme ja ajateltava uudella tavalla luonnon monimuotoisuus ja materiaalien kierrätys huomioiden.
Monissa maakunnissa on halua edistää sopeutumista, ja tähän tulee tarttua systemaattisesti. Esimerkiksi Lapissa saamelaisten osallisuuden lisääminen ilmastopoliittisessa päätöksenteossa sekä suunnitelmallinen sopeutumistyö yhdessä perinteisen tiedon haltijoiden, tutkijoiden, viranomaisten, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa loisivat saamelaisille parempia edellytyksiä sopeutua ilmastonmuutokseen kulttuurisesti kestävällä tavalla.
Lisäksi korostamme, että kaikkia päätöksiä tulee voida päivittää, sillä ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin joihinkin sääilmiöihin, kuten ukkosiin ja rajuilmoihin, liittyy edelleen epävarmuuksia. Kun tutkimustietoa karttuu, voidaan varmuutta lisätä. Silti on osattava toimia myös epävarmuuksien kanssa. Esimerkiksi rajuilmat ovat alueille saapuessaan vaarallisia, mutta emme muuttuvassa yhteiskunnassa välttämättä osaa toimia parhaalla tavalla. Toinen esimerkki ovat tulvariskit. Niihinkään kansalainen ei ole välttämättä varautunut niin hyvin kuin voisi. Eli tietoisuutta tulee lisätä myös viranomaisverkoston ulkopuolella, ja harjoitella vakavia tilanteita varten.
Yhteenvetona vielä, ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ei ole kyse vain kauas tulevaisuuteen katsomisesta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät meillä ja maailmalla jo nyt. Erilaisten heijastevaikutusten kautta ne alkavat merkitä meille yhä enemmän jokapäiväisessä elämässämme. On tärkeää sopeutua yhdessä ja ajoissa.
Raportin taustalla olevassa Suomen ilmastopaneelin selvityshankkeessa, minkä syventävä ja Ilmasto-oppaan palvelua kehittävä osa jatkuu vielä huhtikuuhun 2022, ovat mukana Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus. Raportin laatimiseen on osallistunut merkittävä joukko ilmastotutkimuksen asiantuntijoita.
SUOMI-hanke lyhyesti
- Osa 1 johtopäätös: päätöksentekoa tulee kirittää ja tukea räätälöidyllä tiedolla.
- Tietotarpeiden selvittämiseksi tarvitaan lisää vuorovaikutusta ja uusia yhteistyötapoja. Strategia ei riitä vaan tarvitaan konkreettisia toimia.
- Koulutusta ilmasto- ja ympäristöriskien hallinnan alalla tulee lisätä, samoin rahoitusta toimenpiteille.
- Tarvitaan paikkatietopalveluita, vaikutusanalyysejä kustannushyötyanalyyseineen, päätöksenteon tueksi.
- Sopeutumisen toimeenpanoa on kehitettävä ymmärtäen, että maa, vesistöt, meri ovat kytkettyjä systeemeitä ja niin ovat kaupungit ja luonnonympäristötkin.
- Lisätietoja: Ilmastopaneelin raportti (linkki pdf-tiedostoon)
Teksti: Hilppa Gregow
Kuva: Pixabay/Marc Matecki
Lähdeviite
DOI: 10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2021-10-02
