Kuivan alkukesän vastapainoksi elokuussa satoi lähes koko maassa selvästi tavanomaista enemmän ja vedenpinnat kääntyivät nousuun monissa järvissä ja pohjavesimuodostumissa. Loppukuusta myös Uudenmaan joet tulvivat.
Epävakainen ja viileähkö säätyyppi vallitsi lähes koko elokuun ajan, eikä kuukauden aikana ollut yhtään erityisen lämmintä sääjaksoa. Elokuun keskilämpötila oli siitä huolimatta lähellä vertailukauden 1981–2010 keskiarvoa, joskin osassa maata koettiin viilein elokuu sitten vuoden 2008. Läntisen Suomenlahden saaristossa edellistä viileämpää elokuuta saa hakea jopa 23 vuoden takaa aina vuodelta 1998 asti.
Elokuussa satoi suurimmassa osassa maata 100–160 mm, eli selvästi tavanomaista enemmän. Alle 100 mm:n kuukauden sademäärä jäi lähinnä vain lounaissaaristossa, paikoin Kaakkois-Suomessa sekä Perämeren rannikolla ja suurimmassa osassa Lappia. Pohjoisimmassa Lapissa elokuu oli jopa normaalia vähäsateisempi. Sitä vastoin sateisimmilla alueilla pohjoisella Uudellamaalla sekä Koillismaalta Keski-Suomeen ulottuvalla vyöhykkeellä satoi eräin paikoin jopa yli 180 mm. Kuukauden suurin sademäärä, 189,8 mm, mitattiin Nurmijärven Röykässä ja pienin, 38,3 mm, Enontekiön Kilpisjärvellä.
Idässä satoi runsaasti heti alkukuusta
Elokuun 3. päivänä matalapaineen keskus liikkui Venäjällä Suomen itärajaa hipoen pohjoiseen. Kuhmon Kalliojoella satoi tällöin peräti 71,4 mm, joka oli elokuun suurin vuorokausisademäärä. Muuallakin Itä-Suomessa vettä satoi rankasti. Luoteesta virtasi samalla viileää ilmaa, ja seuraavat yöt olivat viileitä. Etenkin elokuun 5. päivän vastainen yö oli kylmä.
Elokuun 5.–7. päivinä korkeapaineen alue liikkui Suomen yli pohjoiseen ja samalla sää lämpeni. Pohjois-Suomessa elokuun 7. päivä oli kuukauden lämpimin, mutta hellerajaa ei aivan saavutettu, toisin kuin Ruotsin puolella Haaparannassa, missä mitattiin 25,7 °C.
7. päivästä alkaen sää muuttui etelästä käsin epävakaiseksi. Seuraavina päivinä saatiin yleisesti sade- ja ukkoskuuroja, mutta etelän puolelta virtasi samalla melko lämmintä ilmaa. Elokuun 13. päivänä lämpötila nousi muutamalla Etelä-Suomen havaintoasemalla 25 asteen hellerajan yläpuolelle, ja se oli kuukauden ainoa hellepäivä.
Elokuun 14.–21. päivinä laaja matalapaineen alue pyöri Pohjolan yllä. Viikon aikana vettä satoi yleisesti 30–90 mm. Sateisen sään vallitessa päivälämpötilat pysyttelivät enimmäkseen 20 asteen alapuolella, mutta yöt olivat melko lämpimiä.
Elokuun 22.–23. päivinä pohjoisesta virtasi koleaa ilmaa. 24. elokuuta Suomen yllä oli korkeapaineen selänne ja tuulet heikkenivät. 24. päivän vastainen yö oli monin paikoin kuukauden kylmin. Norjanmerellä muodostui samaan aikaan matalapaine, jonka keskus liikkui seuraavana päivänä Merenkurkun yli ja edelleen Suomen länsirannikkoa pitkin etelään. Etelä- ja Länsi-Suomessa satoi jälleen 20–50 mm, Porvoon Harabackassa peräti 52,7 mm vuorokaudessa.
Tämän jälkeen Suomen ylle kurottautui korkeapaineen alue, ja elokuun loppu oli enimmäkseen poutainen. Pohjois-Suomessa esiintyi yöpakkasia, mutta päivisin lämpötila kohosi laajalti maan etelä- ja keskiosissa 28.–31. päivinä ylimmillään 20 asteen vaiheille. Loppukuun yli lämpötila, 22,3 °C, mitattiin Raumalla 29.8.
Joet nousivat paikoin tulvakorkeuksiin
Tyypillisesti vesistöjen pinnat laskevat kesän ajan, mutta elokuun runsaat sateet käänsivät pinnat nousuun etenkin pienissä järvissä ja pohjavesimuodostumissa. Esimerkiksi Espoon Pitkäjärven pinta nousi elokuun aikana melkein metrin verran. Elokuun lopulla myös muun muassa Siuntionjoki, Vantaanjoki, Mustijoki ja Porvoonjoki tulvivat.
Elokuu lukuina
+25,7 °C – Kuukauden ylin lämpötila, Kouvola, Anjala, 13.8. ja Virolahti, Koivuniemi, 13.8.
-3,6 °C – Kuukauden alin lämpötila, Salla, Naruska, 27.8.
189,8 mm – Kuukauden suurin sademäärä, Nurmijärvi, Röykkä
71,4 mm – Kuukauden suurin vuorokausisademäärä, Kuhmo, Kalliojoki, 3.8.
Teksti: Ilari Lehtonen
Kuva: Vello Laanemaa
Lähdeviite
DOI: 10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2021-08-01
