Itämeri on kansallisesti merkittävä luonnonvara, mutta aivan kuten metsämme, suomme, joet ja järvemme, myös hallinnassamme olevat merialueet ovat kärsineet ihmistoiminnan vaikutuksista jo vuosikymmeniä.
Vuosina 2015–2021 toteutetussa ”Pohjanlahti kestävän kehityksen alueena” (SmartSea) -hankkeessa tutkittiin, miten Pohjanlahtea voidaan jatkossa hyödyntää turvaten samaan aikaan sekä meren hyvä tila että biologinen monimuotoisuus. Paikallisen ihmistoiminnan lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi Pohjanlahden olosuhteisiin.
SmartSea-hankkeessa tutkittiin, miten Pohjanlahtea voidaan jatkossa hyödyntää turvaten samaan aikaan sekä meren hyvä tila että biologinen monimuotoisuus
Pohjanlahti valittiin vuonna 2015 tutkimuskohteeksi, koska silloin arvioitiin, että tämä ”koskemattomin” Itämeren pohjoisin kolkka tulee olemaan teollisuudelle houkutteleva alue perustaa uusia merituulivoimapuistoja ja kalankasvattamoja. Pohjanlahti on myös alue, jossa ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioitiin olevan suurempia kuin muualla Itämerellä. Nämä molemmat oletukset ovat jo osoittautuneet tosiksi. Pohjanlahdelle on jo rakennettu ensimmäiset merituulivoimapuistot. Selkämeren Ruotsin puoleiselle Eystrasaltin alueelle suunnitellaan noin 300 tuulivoimalan puistoa, jonka energiantuotto vastaisi keskisuuren ydinvoimalan kapasiteettia. Muutama suuri kalankasvattamokin on jo perustettu, ja uusia lupia on käsittelyssä. Ilmastonmuutos on näyttäytynyt erityisesti ääri-ilmiöiden muodossa: kesinä 2018 ja 2021 meriveden lämpötila nousi ennätyslukemiin ja jäätalvi 2020 oli kaikkien aikojen leudoin.
SmartSea-hankkeen lähtökohtana oli Pohjanlahden fysikaalis-geologisten ominaisuuksien, biodiversiteetin ja kalakantojen havainnointi, luokittelu ja niiden muutosten määrittäminen. Vedenalaisen luonnon biodiversiteetin arvottaminen ja sen yhteyksien arviointi meren tilaan tehtiin tilastollisten menetelmien avulla. Tulosten perusteella havaittiin, että monet niistä alueista, joilla on merkittäviä luontoarvoja, sijaitsevat nykyisten mertensuojelualueiden ulkopuolella. Tutkimuksen perusteella voitiin myös määrittää ne alueet, jotka soveltuisivat parhaiten esimerkiksi merituulivoimapuistojen perustamisalueiksi. Näitä tuloksia on käytetty merkittävästi kansallisen merialuesuunnittelun valmistelussa.
Ilmastonmuutoksen vaikutusta Pohjanlahden tilaan arvioitiin uudella tarkan resoluution merimallilla. Tulosten perusteella meren pintalämpötila nousee 0–3 ºC vuosikymmenessä, jääpeite tulee ohenemaan noin 5 cm vuosikymmenessä ja talven jääpeitteinen aika tulee lyhenemään noin kuusi päivää vuosikymmenessä. Äärimmäisen leudot talvet yleistyvät, mutta täysin jäätöntä talvea Perämerellä tuskin koetaan ennen vuotta 2060. Jään hupenemisen myötä aallokkoisuus lisääntyy talvisin. Paikallinen maankohoaminen kompensoi globaalin merenpinnan nousun.
Pohjanlahden tulevaisuus tarjoaa mahdollisuuksia ja riskejä
SmartSea-hankkeen lopputuotos on näkemys sinisen kasvun mahdollisuuksista, riskeistä ja ratkaisukeinoista Pohjanlahdella (kuva 1). SmartSea-hankkeen puitteissa järjestettiin useita seminaareja ja työpajoja, joissa näistä asioista keskusteltiin kaavoittajien, maanomistajien, kalastajien, kalankasvattajien, tuulivoimateollisuuden, merenkulun ja matkailuelinkeinoharjoittajien edustajien kanssa. SmartSea-hankkeessa ehdotettuja ratkaisukeinoja ovat muun muassa merituulienergian tuotannon keskittäminen ulkomerelle, merellisten toimintojen yhdistäminen, automaattisten ympäristön seuranta- ja mallinnusjärjestelmien kehittäminen ja ekosysteemilähestymistavan soveltaminen merialuesuunnittelussa. Lisäksi Euroopan Unionin biodiversiteettistrategian mukaisesti vähintään 30 % merialueista tulisi suojella vuoteen 2030 mennessä.
SmartSea-hankkeen toteuttivat yhteistyössä Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Helsingin yliopisto, Geologian tutkimuskeskus, Turun yliopisto ja Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos. Hanke sai rahoitusta Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Lisätietoja: smartsea.fmi.fi
Teksti: Jari Haapala
Kuva: Tapani Hellman
Lähdeviite
DOI: 10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2021-06-02
