Toukokuussa sää oli hyvin vaihtelevaa. Kuukausi alkoi koleana, mutta toukokuun puolivälissä oli helteitä. Loppukuusta oli jälleen viileämpää. Kuukausi oli yksi sateisimmista toukokuista viimeisten vuosikymmenten aikana.
Toukokuun keskilämpötila oli suurimmassa osassa maata lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Itä-Suomessa oli vajaan asteen verran normaalia lämpimämpää, kun taas Lapissa ja osassa Pohjanmaata oli noin asteen verran normaalia kylmempää. Lämpötilan vaihtelut kuukauden aikana olivat kuitenkin suuria, sillä toukokuun ensimmäinen kolmannes oli selvästi tavanomaista koleampi ja keskimmäinen kolmannes vastaavasti selvästi tavanomaista lämpimämpi. Loppukuusta oli jälleen viileämpää.
Toukokuu oli yleisesti ottaen hyvin sateinen kuukausi. Useilla havaintoasemilla kirjattiin suurin toukokuun sademäärä viimeisten 50–70 vuoden ajalta, ja esimerkiksi Jokioisten Ilmalassa mitattiin vuodesta 1902 alkavan havaintoaikasarjan suurin toukokuun sademäärä, 98,4 mm. Sateisimmilla alueilla satoi noin 100–120 mm, kun tyypillisesti toukokuussa sataa noin 35–50 mm. Vesistöjen pinnat olivat tavanomaista korkeammalla, ja esimerkiksi Päijänteen vedenkorkeus lähestyi toukokuun päättyessä tulvarajaa.
Toukokuun aikana paikannettiin noin 15 000 maasalamaa, mikä on lähes kaksinkertaisesti pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Lähes kaikki salamaniskut havaittiin viikon aikana 14.–20.5. Aktiivisin ukkospäivä oli 19.5., jolloin havaittiin noin puolet toukokuun salamoista. Samana päivänä Toholammin Laitalassa satoi 41,4 mm, joka oli suurin toukokuussa havaittu vuorokausisademäärä, joskin paikoin ukkoskuurojen yhteydessä satoi todennäköisesti paljon enemmänkin.
Pohjois-Karjalassa lumipyry vaihtui helteisiin alle viikossa
Toukokuun alussa jatkui huhtikuun lopulla alkanut viileä sääjakso. Vappu oli kolea, mutta etelässä poutainen. Sitä vastoin Itä-Lapissa satoi vappuna jopa toistakymmentä senttiä lunta. Lapissa oli toukokuun ensimmäisellä viikolla yli 10 asteen yöpakkasia, ja etelämpänä 2.5. vastainen yö oli hyvin kylmä.
Perjantaina 7.5. Itä- ja Pohjois-Suomessa herättiin hyvin talviseen aamuun. Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa oli yön aikana pyryttänyt jopa 20 senttiä lunta. Aamupäivän aikana lumipyry liikkui pohjoiseen, ja päivällä lunta pyrytti sakeasti Lapissa.
Äitienpäivän jälkeen etelästä alkoi virrata Suomeen hyvin lämmintä ilmaa, ja sää lämpeni nopeasti. Etelä-Suomessa lämpötila nousi hellerajan tuntumaan jo 11.5., mutta lämpimimmillään sää oli 12.–13.5., jolloin päivälämpötilat olivat Lappia lukuun ottamatta lähellä ylimpiä toukokuun alkupuolella mitattuja lukemia. Helatorstaina 13.5. helleraja ylittyi pohjoisimmillaan Taivalkoskella ja Ylivieskassa mitattiin 28,7 °C.
Toukokuun ylin lämpötila mitattiin kuitenkin 19.5., jolloin Itä-Suomeen virtasi Venäjältä erittäin lämmintä ilmaa. Ilomantsin Pötsönvaarassa mitattiin peräti 30,8 °C, joka oli uusi toukokuun lämpöennätys Pohjois-Karjalassa ja jäi vain kahden kymmenysosa-asteen päähän koko Suomen toukokuun lämpöennätyksestä. Kuhmon Kalliojoella mitattiin puolestaan Kainuun toukokuun lämpöennätykseksi 30,2 °C, kun taas Pohjanmaan rannikolla oli samaan aikaan alle 10 astetta lämmintä.
Lappiin alkoi virrata hyvin koleaa ilmaa Jäämereltä 20.5., ja viikonloppuna 22.–23.5. oli etenkin Pohjois-Suomessa koleaa. Osassa Keski- ja Pohjois-Lappia satoi 22.5. noin 15 cm lunta.
Viileänpuoleinen säätyyppi jatkui toukokuun loppuun asti. 26.5. etelärannikolla myrskysi ja satoi hyvin runsaasti. Suomenlahdella itämyrsky oli vuodenaikaan nähden voimakas, ja Hangon Russarössä keskituulen nopeudeksi mitattiin kovimmillaan 27,6 m/s. Helsingin Kaisaniemessä puolestaan satoi 39,7 mm vuorokaudessa, mikä on aseman suurin toukokuinen vuorokausisademäärä vuodesta 1845 lukien.
Toukokuu lukuina
+30,8 °C – Kuukauden ylin lämpötila, Ilomantsi, Pötsönvaara, 19.5.
-15,1 °C – Kuukauden alin lämpötila, Enontekiö, Näkkälä, 2.5. ja Enontekiö, Kilpisjärvi, 6.5.
122,8 mm – Kuukauden suurin sademäärä, Nokia, Tottijärvi
41,4 mm – Kuukauden suurin vuorokausisademäärä, Toholampi, Laitala, 19.5.
Teksti: Ilari Lehtonen
Kuva: Joona Kotilainen / kuviasuomesta.fi
Lähdeviite
DOI: 10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2021-05-01
