Ilmastonmuutoksen vaikutus ihmiskuntaan on viime vuosina saanut kasvavaa huomiota. Ilmastotutkimuksissa yritetään arvioida, kuinka suureen lämpötilan nousuun voidaan vielä jollain tapaa sopeutua. Mutta miten eläimet meidän ympärillämme pärjäävät?
Ilmaston muuttuminen on Maan historiassa vaikuttanut eläinten evoluutioon lukemattomia kertoja. Pahimmat sukupuuttoaallot yhdistetään ilmaston nopeisiin ja suuriin muutoksiin. Nykytilanteessa linnut ovat suosittuja ja oleellisia tutkimuskohteita, ns. bioindikaattoreita, jotka kertovat herkästi ympäristön tilasta. Ne pesivät kaikissa seitsemässä maanosassa monenlaisissa elinympäristöissä ja vuorovaikuttavat monen muun eläimen kanssa sekä saaliina että petoina. Linnuilla on myös tärkeä rooli siementen levittämisessä, tuholaistorjunnassa ja kasvien pölyttämisessä, mitkä ovat myös ihmisille tärkeitä palveluita.
Jos siis ihmisten maailma muuttuu ilmastonmuutoksen seurauksena, niin varmasti lintujen maailmakin. Kun merenpinta nousee, niin on odotettavissa, että lintujen pesimä- ja ruokailupaikat rannikoilla pienenevät tai häviävät. Jos äärimäiset säätilanteet kuten kuivuus, sateet ja myrskyt lisääntyvät, se voi tarkoittaa korkeampaa poikaskuolleisuutta sekä lisää haasteita muuton levähdyspaikoissa ja talvehtimisalueilla. Myös lintujen loiskuormitus voi kasvaa. Ilmastonmuutoksen seurauksena kasvillisuuskin muuttuu; esimerkiksi Suomessa metsä kasvaa pohjoisemmaksi ja korvaa vähitellen puutonta tunturimaisemaa. Useille lintulajille se tuo uusia pesimäalueita ja ravintolähteitä, mutta toisille elinympäristö muuttuu kelvottomaksi.
USA:ssa on arvioitu, että 1970-luvulta lähtien pesimälinnuston määrä on vähennyt noin 30 % (eli noin kolmella miljardilla lintuyksilöllä) ja globaalisti monien lintupopulaatioiden muutokset ovat olleet erittäin nopeita viimeisten 20–30 vuoden aikana. Yleisesti voi sanoa, että sopeutujat menestyvät paremmin kuin erikoistujat, joiden menestys on kiinni tietyistä olosuhteista, pesimäpaikoista ja ravinnosta. Sinisorsa on esimerkki sopeutujasta. Suomessa on havaittu, että useat lajit pärjäävät täällä hyvin lauhoina talvina, eli muuttoreitit ovat lyhentyneet tai linnut jäävät kokonaan Suomeen. Esimerkiksi usea vesilintulaji talvehtii nykyään tuhansittain Ahvenanmaan alueella, ja vastaavasti lintujen talvimäärä Keski-Euroopan järvillä on pienentynyt. Mustarastaat jäävät entistä useammin Suomeen, mihin vaikuttaa myös lintujen talviruokinta. Viime vuoden lämpimänä talvena ensimmäisestä mustarastaan pesästä Espoossa lähtivät poikaset jo helmikuun alussa. Myös muiden yksittäisten muuttavien pikkulintujen havainnot talvella yleistyvät – monesti lintuharrastajien iloksi, mutta itse asiassa se on huolestuttava ilmiö. Kylmänpurkaus tarkoittaa monille lajeille usein menehtymistä tai pakomuuttoa etelään, kun ruokaa ei enää löydy. Lämpenemisen myötä erityisesti alkukevään lajit palaavat talvehtimisalueilta Suomeen entistä aikaisemmin. Esimerkiksi kiuru ja töyhtöhyyppä saapuvat tänne jo helmi-maaliskuussa, kun ne ennen saapuivat maalis-huhtikuussa.
Ilmastonmuutos tuo myös uusia pesimälajeja Suomeen. Yksi Euroopan pienimmistä lajeista, tulipäähippiäinen, on viime vuosina levittänyt pesimäaluettaan pohjoiseen, ja Suomessa on jo havaittu sen ensipesinnät. Kun eteläiset lajit leviävät pohjoiseen, pohjoiset lajit väistävät vielä pohjoisemmaksi – jos pystyvät – tai niiden pesimäkannat pienenevät. Sama koskee vuoristolajeja, jotka siirtyvät ylöspäin niin kauan kun voivat. Haasteena on myös, että pesimäaika on evoluution aikana kehittynyt siten, että linnut pesivät, kun energiapitoinen ravinto eli usein hyönteiskanta on runsaimmillaan. Ilmastonmuutoksen seurauksena lintujen pesiminen ja hyönteisten esiintyminen ei enää välttämättä sovi hyvin yhteen, jolloin poikasten ravinnon saanti ja selviytyminen huononevat.
Hyvä uutinen on, että ainakin toistaiseksi suojelualueet voivat jonkin verran puskuroida ilmastonmuutoksen vaikutusta. Kuitenkaan ilmastonmuutos ei ole ainoa haaste linnuille nykymaailmassa. Elinympäristöjen laaja tuhoaminen vähentää lintujen sopeutumisvaihtoehtoja, ja mikäli tutkitaan eri tekijöiden vaikutusta lintujen sopeutumiseen, elinympäristön ongelmat voivat olla vaikeasti erotettavissa ilmastonmuutoksen seurauksista. Joka tapauksessa väestönkasvun ja huonosti hallitun ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat olla valtavat sekä ihmiskunnalle että maailman linnustolle.
Teksti: Nadja Weisshaupt ja Jarmo Koistinen
Kuvat: Nadja Weisshaupt
Lähdeviite
DOI: 10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2021-03-02
