Helmikuun alussa oli koko maassa melkein kolmen viikon ajan poutaista pakkassäätä. Sitten maan keskiosiin satoi muutamassa päivässä kymmeniä senttejä lunta, ja helmikuun viimeisellä viikolla sää muuttui erittäin leudoksi.
Alkukuun pitkän pakkasjakson seurauksena helmikuun keskilämpötila oli suurimmassa osassa maata 1–4 astetta pitkän ajan keskiarvoa alempi. Ahvenanmaalla keskilämpötila oli kuitenkin hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa ja Luoteis-Lapissa oli jopa hieman tavanomaista leudompaa.
Maan keskiosissa satoi helmikuussa tavanomaista enemmän. Suurin osa sateista tuli vain muutaman päivän sisällä kuukauden 20. päivän tienoilla. Lounais-Suomessa ja toisaalta suurimmassa osassa Lappia helmikuussa satoi normaalia vähemmän. Lounaissaaristossa satoi paikoin alle 10 mm.
Pakkasten jälkeen sää lauhtui keväiseksi
Helmikuun alussa pohjoisesta virtasi kylmää ilmaa Suomeen ja kuukauden alkupuolella oli paljon aurinkoisia pakkaspäiviä. Lapissa helmikuun ensimmäinen viikko oli kuitenkin hieman ajankohdan keskiarvoa leudompi. Helmikuun puolivälissä sää lauhtui vähäksi aikaa etenkin länsirannikolla, missä lämpötila kävi nollan vaiheilla.
Pohjoisesta virtasi uusi annos kylmää ilmaa helmikuun 16.–17. päivinä ja 18. päivän aamu oli monin paikoin kuukauden kylmin. Pakkaslukemat vaihtelivat tällöin Etelä- ja Länsi-Suomessa enimmäkseen 20 ja 30 asteen välillä sekä idässä ja pohjoisessa 30 asteen molemmin puolin. Tämän jälkeen lounaasta alkoi virrata lauhempaa ilmaa, mutta idässä ja pohjoisessa pakkanen jatkui vielä kireänä ja kuukauden alin lämpötila, -39,7 °C, mitattiin Utsjoen Kevojärvellä 20.2. Lounais-Suomessa lämpötila nousi samaan aikaan jo plussan puolelle.
Ilmamassojen rajapinnassa liikkui useita sadealueita, jotka toivat maan keskiosiin ja Länsi-Lappiin hyvin runsaita lumisateita helmikuun 20. päivän tienoilla. Lunta satoi yleisesti 20–30 senttiä. Esimerkiksi Jyväskylässä lumensyvyys kasvoi helmikuun 19. ja 22. päivien välillä 49 cm:stä 78 cm:iin.
Etelä-Suomessa satoi pääkaupunkiseudulta Lahden ja Tampereen seutujen kautta luoteeseen työntyvällä vyöhykkeellä jopa useita millimetrejä alijäähtynyttä vettä helmikuun 21. päivänä, mikä aiheutti erittäin vaikeat keliolosuhteet. Paikoin jäätävää sadetta saatiin lisää vielä 23. ja 24. päivinä.
Lounaasta virtasi Suomeen entistä lauhempaa ilmaa helmikuun 25. päivänä, jolloin sää lauhtui myös Itä- ja Pohjois-Suomessa. Aluksi oli monin paikoin sumuista, mutta Ahvenanmaalla lämpötila nousi jo 25.2. melkein 10 asteeseen.
Helmikuun viimeisinä päivinä lännestä virtasi kuivempaa ilmaa ja sää muuttui aurinkoiseksi. Ilmassa oli vahvaa kevään tuntua etenkin Lounais-Suomessa, missä maa alkoi paljastua lumen alta. Helmikuun viimeinen päivä oli Etelä- ja Länsi-Suomessa harvinaisen lämmin, kun Ahvenanmaan lisäksi myös Varsinais-Suomessa ja läntisellä Uudellamaalla lämpötila nousi lähes 10 asteeseen. Hangossa mitattiin sekä Russarön että Tvärminnen asemalla uusi asemakohtainen helmikuun lämpöennätys.
Keski- ja Pohjois-Suomessa oli helmikuun päättyessä 40–80 cm lunta. Lumipeite oli tavanomaista paksumpi maan keskivaiheilla länsipainotteisesti.
Saharan hiekkaa kulkeutui tuulen mukana Etelä-Suomeen
Helmikuun lopun lauhan lounaisvirtauksen mukana korkealla ilmakehässä kulkeutui Etelä-Suomeen annos Saharasta peräisin olevaa hyvin hienojakoista hiekkapölyä. Pölypilvi oli Baltian ja Etelä-Suomen yllä 23.2., ja lumisateen mukana hiekkaa tuli alas myös maanpinnalle. Paikoin nähtiin hiekan värjäämää kellanruskehtavaa lumisadetta.
Helmikuu lukuina:
+9,8 °C – Kuukauden ylin lämpötila, Jomala, Jomalaby, 25.2. ja Jomala, Maarianhaminan lentoasema, 25.2.
-39,7 °C – Kuukauden alin lämpötila, Utsjoki, Kevojärvi, 20.2.
72,8 mm – Kuukauden suurin sademäärä, Vesanto kirkonkylä
90 cm – Kuukauden suurin lumensyvyys, Ristijärvi, Mustavaara, 25.2.
Teksti: Ilari Lehtonen
Kuva: Ilari Lehtonen
Lähdeviite
DOI: 10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2021-02-01
