Aila-myrsky teki tuhojaan etenkin Länsi-Suomessa. Myrskytutkijan ja meteorologin silmin Aila oli klassisesti syntynyt myrsky, joka pystyttiin ennustamaan varsin hyvin.
Syyskuun puolivälissä Pohjois-Atlantilla erottuivat klassisesti kehittyvän syysmyrskyn merkit. Klassinen myrskyn kehitys menee yksinkertaisimmillaan näin: ”Yläilmakehässä oleva virtaukseen syntynyt häiriö liikkuu alueelle, jolla lämpötila muuttuu voimakkaasti pohjois-eteläsuunnassa. Syntyy matalapaine, joka suotuisissa olosuhteissa kehittyy myrskyksi.” Tällaisia suotuisia alueita ovat yläilmakehän suihkuvirtauksen oikeanpuoleinen kiihdytysalue ja suihkuvirtauksen vasemmanpuoleinen jarruuntumisalue. Sääennustemallit osaavat ennakoida tällaisen klassisen kehityksen yleensä hyvin.
Suomessa meteorologit varoittivat lännestä saapuvasta myrskystä ensimmäisen kerran jo 14.9.2020. Myrskytutkijat ja meteorologit seurasivat sääennusteita ja varoituksia ja alkoivat kirjoittaa tieteellisiä lyhytartikkeleita myrkystä, jolla vielä tuolloin ei ollut nimeä (artikkelit Gregow et al. & Láng et al. julkaistaan seuraavassa Ilmastokatsauksen Research Letters –julkaisussa). Ennuste kun on aina ennuste ja vasta jälkeenpäin voimme tietää, saako myrsky nimen vai ei. Myrskyt todennetaan sekä havainnoista että syntyneistä vaikutuksista.
Myrskystä ennakoitiin tavanomaista voimakkaampaa. Jo 14.9.2020 kaikille merialueille annettiin myrskyvaroitus 21 ms-1 ja Selkämerelle varoitus pohjoismyrskystä 23 ms-1. Myös maa-alueilla varoitettiin vaarallisen voimakkaista tuulenpuuskista. Aallokosta ja meriveden korkeudesta varoitettiin. Seuraavana päivänä varoitustasoa nostettiin vastaamaan Selkämerellä 27 ms-1 ja muilla merialueilla 21–25 ms-1 tuulen voimakkuutta ja maa-alueilla tuulivaroituksen kylkeen lisättiin rankkasadevaroituksia. Punaisen vaaratason, eli korkeimman luokan varoitus, oli annettu Vaasan seudulle, ja 16.9. varoitukset seuraavan päivän myrskystä olivat koko maassa kattavat.
Aila pystyttiin ennustamaan
Aila-myrsky oli varsin hyvin ennustettu, vaikka yksikään yksittäinen säämalli ei ennakoinut kehitystä täydellisesti. Kuvassa 1 näkyvät ECMWF:n (Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen) ennusteet keskituulesta (ylärivi) ja tuulenpuuskista (alarivi). Meteorologit tekevät ennusteet mallien yhdistelmällä, ja näin ennusteissa onnistuttiin hyvin etenkin vaarallisimman tilanteen alueilla, eli läntisillä merialueilla ja maan länsiosassa. Itäiseen Suomeen myrskyn arvioitiin saapuvan hieman myöhemmin ja vähän heikompana.
Aila-myrsky rikkoi aiemmat meriasemilla havaitut syyskuun myrskytuuliennätykset. Aila-myrskyn aikana mitattu suurin 10 minuutin keskituulen nopeus meriasemilta oli 29,4 ms-1 Rauman Kylmäpihlajan mittausasemalla. Aiemmat myrskyjen syyskuiset tuuliennätykset havaintoasemilla ovat olleet Mielikki-myrskyn 27,6 ms-1 vuodelta 2003 ja 7.9.1977 Nyhamnin Lemlandin 28 ms-1. Mauri-myrsky, jonka aikana 22.9.1982 mitattiin maa-alueilla keskituulen osalta myrskylukemia 22–23 ms-1 , painii omassa sarjassaan, sillä se oli osin hurrikaaniperäinen myrsky. On kuitenkin huomioitava, että 1980-luvun alussa säähavaintoasemia oli huomattavasti nykypäivää vähemmän ja tuulihavaintoja saatiin vain hetkellisinä arvoina noin 3-6 tunnin välein. Täten Mauri-myrskyn todelliset kovimmat tuulet ovat todennäköisesti olleet havaittuja korkeampia.
Myrskyjen puuskahavaintoja voidaan verrata vasta 1990-luvulta lähtien. Puuskahavaintojen aikasarjassa Aila-myrskyn lukemat olivat hyvin korkeat syyskuun myrskyksi, eli jopa 35,3 ms-1 (Pietarsaari Kallan). Aila-myrskyssä myös sademäärät olivat suuria. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa satoi 24 tunnin aikana kuudella mittauspisteellä yli 40 mm vettä (kuva 2).
Uutisointi Aila-myrskystä oli mittavaa. Seurasimme myrskyn aikana, miten siitä varoitettiin ja miten varoituksia viestittiin eteenpäin monikanavaisesti. Muun muassa vakuutusyhtiöt antoivat suojautumis- ja toimintaohjeita ennen myrskyä vahinkojen pienentämiseksi. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) taas viesti kansalaisille, miten varautua myrskyyn. Vahinkoja kuitenkin syntyi, sillä myrskytuhoilta ei kokonaan voinut välttyä voimakkaimmilla vaikutusalueilla. Aila-myrskyn aiheuttamia vahinkoja alkoi ilmaantua 16.–17.9. välisenä yönä. Myrsky vaikutti lähes 200 kunnan alueella, eniten maamme länsi- ja eteläosassa. Aila-myrskyn aikana sähkökatkoja ei syntynyt niin merkittävästi kuin aiemmissa myrskyissä, mikä johtui osin voimakkaimpien tuulien osumisesta maan länsiosaan, eli alueille missä maakaapelointiaste on korkea. Pelastustehtävien osalta Aila oli yksi 2000-luvun voimakkaimmista myrskyistä ja hälytyksiä kertyi yhteensä lähes 3000. Kokonaisuudessaan Aila-myrskyn vaikutukset olivat siis etenkin ajankohtaan nähden hyvin merkittävät.
Teksti: Hilppa Gregow, Mika Rantanen, Ilona Láng, Eerik Saarikalle, Terhi Laurila
Kuva: Mauri Mahlamäki
Lähdeviite
DOI: 10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2020-09-02
