Poikkeuksellisen lämpimän loppukuun takia syyskuusta muodostui selvästi tavanomaista lämpimämpi. Sadetta syyskuussa saatiin eniten maan keskivaiheilla. Syyskuun puolivälissä Suomea runteli voimakas Aila-myrsky.
Syyskuun keskilämpötila oli Etelä- ja Lounais-Suomessa monin paikoin reilut kaksi astetta ja muuallakin 1–2 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Etelä- ja Länsi-Suomessa vielä lämpimämpi syyskuu toistuu tilastojen mukaan kerran noin 10–30 vuodessa, joskin viime vuosina on koettu useita vähintään lähes yhtä lämpimiä syyskuita.
Jo syyskuun alkupuoli oli hieman tavanomaista lämpimämpi, mutta erityisen lämmin sääjakso alkoi syyskuun 20. päivän jälkeen. Etelä- ja Länsi-Suomessa ei ole viimeisten 60 vuoden aikana koettu yhtä lämmintä syyskuun loppua, ja esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä syyskuun viimeinen kolmannes oli lämpimämpi viimeksi vuonna 1866.
Syyskuussa satoi tavanomaista enemmän maan keskiosissa, kun taas Etelä-Suomessa ja toisaalta etenkin Lapissa oli monin paikoin tavanomaista vähäsateisempaa. Kainuussa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalan pohjoisosissa ja länsirannikolla Porin tienoilta Oulun seudulle asti syyskuussa satoi yleisesti noin 100–140 mm.
Syyskuun suurin sademäärä oli Merikarvian Tuorilassa mitattu 144,1 mm. Sateisin päivä oli 16.9., jolloin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa satoi laajalla alueella vuorokauden aikana 40–65 mm, eniten Kajaanin Petäisenniskassa, peräti 65,6 mm.
Auringonpaistetuntien määrä vaihteli syyskuussa etelärannikon reilusta 150 tunnista Pohjois-Lapin vajaaseen 100 tuntiin ja oli koko maassa lähellä pitkän ajan keskiarvoa.
Aila-myrsky runteli etenkin Länsi-Suomea
Syyskuun toisella viikolla Keski-Eurooppaan muodostui laaja korkeapaineen alue, jonka pohjoispuolella matalapaineiden liikkeitä ohjaileva yläilmakehän suihkuvirtaus puhalsi Pohjois-Atlantilta Fennoskandian yli Venäjälle. Tähän virtauskenttään muodostui nopeasti syvenevä matalapaine, joka liikkui Suomen yli itään 16.–17.9. Matalapaine toi ensin rankkasateita Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen, ja matalapaineen jälkipuolella pohjoistuuli voimistui 16. päivän iltana myrskyksi Perämereltä alkaen. Selkämeren rannikolla voimakkaimmat tuulet koettiin Ailan päivän aamuna 17. syyskuuta.
Rauman Kylmäpihlajassa mitattiin keskituulen nopeudeksi 38 metriä korkeassa mastossa peräti 29,4 m/s. Kymmenen metrin korkeudella maanpinnasta kovimmat keskituulen nopeudet olivat länsirannikolla arviolta noin 25 m/s. Länsi-Suomen sisämaassa sekä Itä-Suomen järvillä esiintyi yli 20 m/s puhaltaneita tuulen puuskia ja maa-alueiden kovin puuska, 26,8 m/s, mitattiin Vaasan lentoasemalla. Aila-myrskyn aiheuttamat puustovahingot painottuivat Pohjanmaan rannikolle ja Satakuntaan.
Loppukuusta vallitsi lämmin kaakkoisvirtaus
Syyskuun 20. päivän jälkeen Suomeen alkoi virrata lämmintä ilmaa ensin etelän ja lounaan väliltä, mutta 23.9. jälkeen virtaus kääntyi kaakkoiseksi. Kaikkein lämpimintä oli viikonloppuna 26.–27.9., jolloin Lounais-Suomessa lämpötila kohosi 23 asteen vaiheille. Lähes yhtä lämmintä on näin myöhään syksyllä ollut 30.9.2011 ja 26.9.1949. Sen sijaan Pohjois-Lapissa 27.9. vastainen yö oli kuukauden kylmin. Niinpä kuukauden ylin lämpötila, 23,5 °C, mitattiin Kokemäen Tulkkilassa samana päivänä, kun Kittilän Lompolonvuomassa mitattiin kuukauden alin lämpötila, -7,1 °C. Etenkin Länsi-Suomessa esiintyi myös melko reippaita ukkosia niinkin myöhään syksyllä kuin 24.–25.9. Vakka-Suomessa ja Satakunnan rannikolla ukkoskuurojen yhteydessä satoi 25.9. iltayöstä parissa tunnissa 30–50 mm.
Syyskuu lukuina:
+23,5 °C – Kuukauden ylin lämpötila, Kokemäki, Tulkkila, 27.9.
-7,1 °C – Kuukauden alin lämpötila, Kittilä, Lompolonvuoma, 27.9.
144,1 mm – Kuukauden suurin sademäärä, Merikarvia, Tuorila
29,4 m/s – Aila-myrskyn kovin keskituulen nopeus mitattiin Rauman Kylmäpihlajassa
Teksti: Ilari Lehtonen
Kuva: Adobe Stock
Lähdeviite
DOI: 10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2020-09-01
