Suomalaiseen juhannuksen viettoon kuuluvat sauna ja juhannuskokko, mutta väliin myös räntäsade tai helle. Miltä juhannussäät näyttävät, kun tarkastellaan ajanjaksoa 1845–2019?
Juhannus on suomalaisille rakas keskikesän juhla. Kuten merkittäviin tapahtumiin kuuluu, niitä muistellaan usein sekä hyvässä että pahassa. Vuosien myötä muistot voivat kuitenkin vääristyä: Muistetaan vain, että lapsuudessa kaikki kesät olivat lämpimiä, tai että sodassa kaikki talvet olivat täynnä paukkupakkasia. Monesta suusta on viime vuosina kuultu toive, ettei juhannuksena tänä vuonna sataisi lunta.
Alkukesän säätä määrittää Suomen ilmastolle tyypillinen vuosien välinen vaihtelu. Juhannuksena sadekuurojen tilastollinen todennäköisyys on jo yhtä suuri kuin heinäkuussa, minkä vuoksi juhannuksen viettoa varjostavat melko usein kuurosateet. Tilastojen mukaan kuitenkin keskimäärin joka toinen tai joka kolmas juhannus on poutainen ja aurinkoinen. Ettei keskustelu tyypillisestä juhannussäästä menisi nahisteluksi, päätimme Ilmastokatsauksen toimituksessa kurkistaa ilmastotilastoihin ja tarkastella vuosien 1845–2019 juhannuspäivän ja -viikon keskilämpötiloja.
Havaintoja on yli sadan vuoden takaa
Juhannusviikon sääkatsaus nojaa Ilmatieteen laitoksen pisimpään havaintosarjaan: Helsingin Kaisaniemessä vuodesta 1844 lähtien mitattuihin vuorokauden keskilämpötiloihin. Tarkastelussa vuorokauden keskilämpötilat laskettiin vertailukelpoisista mittauksista niin, että huomioitiin vain ne kolme havaintohetkeä, joina mittauksia on tehty koko aineiston ajan samaan kellonaikaan. Tästä syystä tämä tarkastelu ei ole täysin vertailukelpoinen nykypäivän keskilämpötilan määrittämisen kanssa.
Tarkastelussa keskityttiin vain juhannuspäivään, jota vietettiin vuoteen 1954 asti aina 24. kesäkuuta. 1956 lähtien juhannusta on vietetty kesäkuun 20. ja 26. päivien väliin osuvana lauantaina, ja sekä sen edellä oleva perjantai ja itse juhannuspäivä pysyivät vapaapäivinä. Tämä muutos on huomioitu juhannussäätarkastelussa niin, että jakson 1956–2019 juhannuspäivien lämpötilat siirrettiin vanhan jakson (1845–1955) 24.6. tehtyjen mittausten jatkeeksi. Lisäksi juhannusviikko laskettiin alkavaksi viisi päivää ennen juhannuspäivää ja kestävän yhden päivän sen jälkeen. Näin saatiin rakennettua 175 vuoden pituinen havaintosarja juhannuspäivän ja -viikon lämpötiloista.
Kylmät ja lämpimät juhannukset vuorottelevat
Juhannuspäivän havaintoaineistossa lämpimimmäksi juhannuspäiväksi nousi 24. kesäkuuta 1935 peräti 26,0 °C:n keskilämpötilalla (taulukko 1). Myös toinen sija osuu lämpimälle 1930-luvulle. Vuoden 1936 juhannusviikon päivien keskilämpötilat olivat tasaisesti korkeita ja päivän ylimmät lämpötilat rikkoivat selvästi hellerajan. Suomessa hellaraja rikkoutuu, kun lämpötila nousee yli 25,0 asteen. Tilastojen mukaan nykyilmastossa joko juhannusaattoon tai -päivään osuu hellesäätä keskimäärin kerran neljässä, rannikoilla keskimäärin kerran viidessä ja Lapissa keskimäärin kerran 10 vuodessa. Molempiin päiviin sattunut helle on harvinainen. Tällä vuosituhannella ensimmäinen 20 °C keskilämpötilan ylitys juhannuspäivänä sijoittuu tarkastelussa 17. sijalle (21,2 °C).
| Sijoitus | Vuosi | Vuorokauden ylin keskilämpötila, °C | Vuosi | Vuorokauden alin keskilämpötila, °C |
| 1. | 1935 | 26,0 | 1944 | 8,7 |
| 2. | 1936 | 24,8 | 1946 | 9,4 |
| 3. | 1988 | 23,4 | 1862 | 9,8 |
| 4. | 1891 | 23,2 | 1848 | 9,9 |
| 5. | 1854 | 22,8 | 1957 | 10,1 |
| 6. | 1985 | 22,7 | 2014 | 10,4 |
| 7. | 1914 | 22,1 | 1845 | 10,5 |
| 8. | 1970 | 21,9 | 1869 | 10,7 |
| 9. | 1999 | 21,9 | 1996 | 10,7 |
| 10. | 1905 | 21,8 | 1871 | 11,1 |
Myös kylmimmät vuorokauden keskilämpötilat sijoittuvat menneille vuosikymmenille, ja vain vuoden 2014 juhannus nousee kylmien juhannusten joukkoon. Moni varmasti muistaa tuon juhannuksen, jolloin paikoin havaittiin räntäkuuroja.
Juhannusviikkojen lämpötilatarkastelussa edellisen taulukon kärkivuodet nousevat uudelleen esille (taulukko 2). Vuonna 1935 juhannusviikko alkoi viileänä, noin 14 asteen päiväkeskilämpötilalla, mutta nousi juhannuspäivän ennätykseen 26,0 asteeseen. Muutos oli siis 12 astetta. Sen sijaan vuonna 1944 juhannusviikon alku oli lämmin, noin 19 astetta, mutta sää viileni juhannukseksi 8,7 asteeseen. Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös se, että ajanjaksolla 1845–2019 juhannuspäivä oli 19 kertaa viikon lämpimin päivä ja 17 kertaa viikon viilein päivä.
| Sijoitus | Vuosi | Lämpimin juhannusviikon keskilämpötila, °C | Vuosi | Kylmin juhannusviikon keskilämpötila, °C |
| 1. | 1936 | 23,2 | 1877 | 10,6 |
| 2. | 1854 | 22,2 | 1871 | 10,7 |
| 3. | 1988 | 22,1 | 1910 | 11,6 |
| 4. | 1966 | 21,8 | 1874 | 11,8 |
| 5. | 1935 | 21,5 | 1892 | 11,8 |
| 6. | 1867 | 21,3 | 2014 | 11,8 |
| 7. | 1947 | 21,1 | 1981 | 11,9 |
| 8. | 1989 | 20,9 | 1915 | 12,1 |
| 9. | 1953 | 20,7 | 1862 | 12,1 |
| 10. | 1999 | 20,6 | 1949 | 12,2 |
Juhannus muuttuvassa ilmastossa
Viime vuosien juhannukset eivät nouse selvästi esille tässä tarkastelussa. Pääsyynä on, ettei lämpenevän ilmaston vaikutus juuri näy yhden satunnaisen viikon säätilassa. Toisaalta ilmastonmuutos lämmittää Suomen talvia voimakkaammin kuin kesiä.
Kuvassa 1 nähdään koko juhannusviikon keskilämpötiloja. Kuvassa näkyy, että juhannusviikkojen keskilämpötila nousi ajanjaksolla 1845–2019 noin 1,5 astetta. Sen lisäksi havaitaan, että lämpimien ja kylmien viikkojen esiintyminen ja vaihteluväli on pysynyt suunnilleen ennallaan. Suomen ilmaston luontainen, vuosien välinen vaihtelu siis jatkuu, vaikka ilmasto lämpeneekin.
Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta voit tutkia Suomen juhannusaaton ja -päivän säitä vuodesta 1981 lähtien: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/juhannus
Teksti: Achim Drebs, Tiina Ervasti
Kuva: Adobe Stock
