Suomessa säävuosi alkoi Aapeli-myrskyllä ja päättyi hyvin lauhaan joulukuuhun. Maailmanlaajuisesti vuosi 2019 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.
Suomessa vuosi 2019 oli noin 0,9 °C jakson 1981–2010 keskiarvoa lämpimämpi. Etelä-Suomessa oli selvästi tavanomaista lämpimämpää, mutta Lapissa keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Viimeksi Lapissa oli kylmempi vuosi vuonna 2012 ja Koillis-Lapissa vuoden keskilämpötila jäi paikoin jopa vähän normaalia alemmaksi. Etelä- ja lounaisrannikolla sen sijaan oli noin 1,5 °C normaalia lämpimämpää ja siellä vuosi oli yleisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin, vain vuosien 2008 ja 2015 jäätyä vielä lämpimämmiksi. Korkein vuosikeskilämpötila mitattiin Paraisten Utön asemalla, missä vuoden keskilämpötila oli nyt 8,0 °C, kun vuonna 2015 samalla asemalla mitattiin vuoden keskilämpötilaksi 8,4 °C, joka on korkein Suomessa koskaan mitattu vuosikeskilämpötila.
Yksittäisistä kuukausista keskilämpötila poikkesi normaalista eniten joulukuussa, joka oli noin viisi astetta tavallista lämpimämpi (kuva 1). Myös helmikuussa, huhtikuussa ja kesäkuussa keskilämpötila oli koko maan tasolla tarkasteltuna selvästi tavanomaista korkeampi, joskin sekä helmikuu että kesäkuu olivat Lapin koillisosissa jopa hieman normaalia kylmempiä. Huhtikuu oli niin lämmin, että suuressa osassa maata lämpimämpi huhtikuu on koettu vain vuonna 1921. Keskimääräistä kylmempiä kuukausia olivat tammikuu, heinäkuu ja lokakuu.
Suomessa kesä oli tavallista kuivempi ja myös huhtikuu oli erittäin kuiva, kun taas toukokuussa satoi runsaasti. Loppuvuoden kuukausina satoi enimmäkseen tavallista enemmän. Suurin vuosisademäärä, 829,9 mm, mitattiin Puolangan Paljakan havaintoasemalla ja pienin, 376,2 mm, Utsjoen Kevolla.
Vuoden merkittävimpiin säätapahtumiin kotimaassa lukeutui Aapeli-myrsky, joka koetteli Ahvenanmaata ja Pohjanmaan rannikkoa tammikuun 2. päivän vastaisena yönä. Myrskyn yhteydessä rikottiin niin merialueiden tuuli- kuin aallonkorkeusennätyksiä. Uudeksi merialueiden 10 minuutin keskituulen nopeuden ennätykseksi kirjattiin Kökarin Bogskärissä mitattu 32,5 m/s.
Kesällä Suomessa oli sekä viileitä että lämpimiä sääjaksoja. Euroopassa oli tukalia helteitä ja heinäkuun lopulla hyvin lämmintä ilmaa virtasi Suomeenkin viikon ajaksi. Etelärannikolla ja toisaalta Tornionjokilaaksossa mitattiin tällöin uusia paikkakuntakohtaisia lämpöennätyksiä.
Maailmanlaajuisesti vuosi oli toiseksi lämpimin
Maailmanlaajuisesti vuosi 2019 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin, niukasti viileämpi kuin vuosi 2016, ja melkein 0,6 °C jakson 1981–2010 keskiarvoa lämpimämpi. Viisi lämpimintä vuotta ovat olleet vuodet 2015–2019. Erityisen lämmin vuosi oli muun muassa Australiassa, Alaskassa sekä Euroopan keski- ja itäosissa (kuva 2). Tavanomaista viileämpää oli melko laajalla alueella Kanadan eteläosissa.
Euroopassa oli kesäkuukausien lisäksi erittäin lämmintä helmikuussa, ja useassa maassa saavutettiin uusi helmikuun lämpöennätys. Muun muassa Englannissa lämpötila nousi ensimmäistä kertaa mittaushistorian aikana helmikuussa yli 20 asteeseen. Ruotsissa uudeksi helmikuun lämpöennätykseksi kirjattiin Karlshamnissa 26.2. mitattu 16,7 °C. Joulukuussa puolestaan rikkoutuivat Islannin ja Ison-Britannian aiemmat joulukuun lämpöennätykset, kun 2.12. mitattiin Islannin Kvískerjumissa 19,7 °C ja 28.12. Achfaryssa Skotlannissa 18,7 °C.
Australiassa pitkään jatkunut kuivuus voimistui edelleen joulukuussa, joka oli siellä ennätyksellisen kuuma ja kuiva. Nullarborissa mantereen eteläosassa mitattiin 19.12. uusi Australian joulukuun lämpöennätys, 49,9 °C. Australian kaakkoisosassa maastopalokausi on kuivuuden takia muodostunut erittäin vaikeaksi.
Henkilövahingoissa mitattuna vuoden tuhoisin trooppinen hirmumyrsky oli Idai, joka iski maaliskuussa Mosambikiin ja vaati noin 1300 kuolonuhria. Huhtikuun lopulla Mosambikiin iski vielä toinen voimakas trooppinen hirmumyrsky Kenneth.
Atlantin hurrikaanikauden voimakkain myrsky oli elokuun lopulla kehittynyt Dorian, josta muodostui yksi kaikkien aikojen voimakkaimmista hurrikaaneista Atlantilla. Dorian rantautui Bahamalle syyskuun 1. päivänä, jolloin hurrikaanin tuulet puhalsivat jopa yli 80 m/s nopeudella. Myrskyä pidetään Bahaman historian pahimpana luonnonkatastrofina.
Teksti ja kuva: Ilari Lehtonen
