Useissa Euroopan maissa mitattiin heinäkuun lopulla uusia lämpöennätyksiä. Suomen kesäsäässä poikkeuksellisinta oli monin paikoin kuivuus.
Kesä 2019 oli suuressa osassa Eurooppaa poikkeuksellisen lämmin. Erityisesti kesä muistetaan kahdesta Länsi-Eurooppaan osuneesta voimakkaasta helleaallosta. Ensimmäinen helleaalto sattui kesäkuun viimeisellä viikolla, kun Afrikasta nousi erittäin kuumaa ilmaa Espanjaan ja Ranskaan sekä muuallekin Keski-Eurooppaan aina eteläisintä Ruotsia myöten. Muutamia päiviä kestäneen helleaallon aikana kesäkuun lämpöennätys rikkoutui muun muassa Saksassa ja Tšekissä. Kaikkein kuuminta oli Etelä-Ranskassa, missä lämpötila kohosi jopa yli 45 asteeseen eli korkeammalle kuin milloinkaan aiemmin Ranskan säähavaintojen historiassa. Ranskan uudeksi lämpöennätykseksi uutisoitiin ensin Gallargues-le-Montueuxissa 28.6. mitattu 45,9 °C, mutta Vérarguesissa mitattiin samana päivänä vielä hiukan korkeampi lämpötila, 46,0 °C.
Heinäkuun lopulla kesäkuun lopun säätilanne toistui, kun Afrikasta nousi jälleen erittäin kuumaa ilmaa Länsi-Eurooppaan. Tällä kertaa missään ei päästy yli 45 asteen, mutta yli 40 asteen lämpötiloja mitattiin laajalti Ranskassa, Benelux-maissa ja Saksassa. Belgiassa ja Alankomaissa ei ollut koskaan aiemmin mitattu yli 40 asteen lämpötiloja ja Saksankin aiempi lämpöennätys oli ”vain” 40,3 °C, mutta heinäkuun 25. päivänä 40 asteen raja ylittyi Saksassa 25 eri havaintoasemalla. Myös esimerkiksi Pariisissa mitattiin samana päivänä 42,6 °C, joka ylitti kaupungin aiemman lämpöennätyksen yli kahdella asteella.
Keski-Euroopasta lämmin ilma jatkoi matkaansa pohjoiseen ja Skandinaviassa oli erittäin lämmintä 26.–28.7. Norjassa mitattiin Mosjøenin lentokentällä 65. leveyspiirin pohjoispuolella 26.7. peräti 35,0 °C ja Saltsdalissa napapiirin pohjoispuolella 34,6 °C. Bergenissä mitattiin kaupungin uudeksi lämpöennätykseksi 33,4 °C ja Trondheimissa 27.7. 33,5 °C. Sømnan kunnassa Pohjois-Norjassa Kvaløyfjellet-nimisellä kukkulalla sijaitsevalla sääasemalla yön alin lämpötila oli 28.7. ennätyksellisen korkea, 26,1 °C.
Lämpöennätykset rikkoutuivat myös Pohjois-Ruotsissa. Markusvinsan kylässä Pajalassa mitattiin 26.7. 34,8 °C, joka on korkein Ruotsissa koskaan napapiirin pohjoispuolella mitattu lämpötila. Haaparannan uudeksi lämpöennätykseksi puolestaan mitattiin päivää myöhemmin 33,6 °C.
Suomen puolella ei ollut aivan yhtä lämmintä, mutta paikallisia lämpöennätyksiä mitattiin Lounais-Lapissa 26.7. ja etelärannikon tuntumassa 28.7., jolloin saavutettiin muun muassa Helsingin kaupungin kaikkien aikojen ylin lämpötila 33,2 °C sekä Kaisaniemen että Malmin lentokentän havaintoasemilla. Aiemmin oli Helsingin Ilmalassa mitattu 33,1 °C 18.7.1945 ja Kaisaniemessä samana päivänä 31,6 °C. Suomessa koko kesän ylin lämpötila oli yhtä korkea kuin edellisenä ennätyksellisen kuumana kesänä, 33,7 °C, ja se mitattiin Porvoon Emäsalossa 28.7. Tätä korkeampia lämpötiloja ei Suomen nykyrajojen sisällä ole mitattu kuin vuosina 1914, 1933, 1934, 1935 ja 2010.
Uudet kansalliset lämpöennätykset Euroopassa kesällä 2019:
- Alankomaat: 40,7 °C Gilze en Rijen, 25.7.
- Belgia: 41,8 °C Begijnendijk, 25.7.
- Iso-Britannia: 38,7 °C Cambridge, 25.7.
- Luxemburg: 40,8 °C Steinsel, 25.7.
- Ranska: 46,0 °C Vérargues, 28.6.
- Saksa: 42,6 °C Lingen, 25.7.
Suomessa kesä oli kuiva
Kokonaisuutena kesä (kesä-elokuu) oli Etelä- ja Länsi-Suomessa noin asteen verran keskimääräistä lämpimämpi, mutta Itä-Lapista Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella kesän keskilämpötila jäi hiukan pitkän ajan keskiarvoa viileämmäksi. Suosituimpana kesälomakautena, juhannuksesta noin elokuun 10. päivän tienoille asti, Suomessa oli noin 40 vuorokauden ajan joko melko viileää tai erittäin koleaa säätä ja vain noin kymmenen vuorokauden ajan tavanomaista lämpimämpää. Tämä heinäkuun lopulle osunut lämmin jakso olikin sitten erittäin helteinen, mutta sekä heinäkuun alkupuolella että noin 29.7.–10.8. oli vastaavasti poikkeuksellisen koleaa. Toisaalta hyvin lämpimiä säitä oli jo sekä kesäkuun alkupuolella että vielä elokuun lopulla.
Kesäkuukausien yhteenlaskettu sademäärä oli keskimääräistä pienempi lähes kaikilla havaintoasemillamme. Maan keskivaiheilla kesän sademäärä jäi monin paikoin alle puoleen normaalista. Osissa Keski-Suomea, Savon maakuntia ja Pohjois-Karjalaa oli ollut kuivempi kesä viimeksi vuonna 1955.
Kuiva kesä oli myös ukkosten suhteen tavanomaista rauhallisempi. Erityisesti heinäkuussa salamointi oli hyvin vähäistä.
Teksti: Ilari Lehtonen
Kuva: Pixabay
