Aapeli-myrsky raivosi 2.1. vastaisena yönä ennen kaikkea läntisillä merialueilla ja Ahvenanmaalla. Myrskyssä laitettiin uusiksi merialueiden tuuli-, aallokko- ja vedenkorkeusennätyksiä.
Ennen vuodenvaihdetta läntisessä Euroopassa sijaitsi vahva korkeapaineen keskus ja toinen korkeapaineen alue majaili Manner-Venäjällä. Läntisen korkeapaineen luoteispuolella liikkunut säähäiriö alkoi Islannin tienoilla syventyä voimakkaaksi matalapaineeksi. Islannista matalapaine siirtyi kohti Skandinaviaa ja edelleen Kölivuoriston yli Pohjanlahdelle. Matalapaine oli syvimmillään uudenvuodenpäivänä, jolloin sen keskus sijaitsi Etelä-Suomessa ja keskuksen ilmanpaine oli noin 979 hPa. Aapelin päivän vastaisena yönä 2.1. matalan keskus oli liikkunut Suomen kaakkoispuolelle ja pohjoisesta alkoi purkautua voimalla kylmää ilmaa. Ilmanpaine-erot olivat hyvin suuria, kun Länsi-Euroopan korkeapaine oli samaan aikaan kuroutunut kohti Islantia ja Norjanmerta. Säävuosi 2019 alkoi siten myrskyllä, joka voimistui Suomen oloissa ennätykselliseksi.
Säämalleissa suursäätilan kehitys ja voimakkaan myrskyn saapuminen läntiseen Suomeen oli ollut nähtävissä pitkän aikaa. Ilmatieteen laitos varoitti vaarallisen voimakkaasta tuulesta viisi vuorokautta ennen myrsky-yötä. Korkeimman luokan punainen aallokkovaroitus ilmestyi varoituskartalle kolme vuorokautta etukäteen. Ilmatieteen laitos varoittaa myrskyaallokosta, kun merkitsevä aallonkorkeus ylittää seitsemän metriä. Merkitsevä aallonkorkeus on likimain sama kuin aaltojen suurimman kolmasosan korkeuksien keskiarvo. Aallokon suurimman yksittäisen aallon korkeus on yleensä vielä lähes kaksi kertaa suurempi.
Kovaa pohjoismyrskyä siis odotettiin tiistain 1.1. ja keskiviikon 2.1. väliselle yölle. Ennen kovia tuulia maan keski- ja itäosissa satoi märkää lunta 10–25 cm. Raskas lumi taivutti puita sähkölinjoille ja aiheutti useita sähkökatkoja. Lähestyvä myrsky oli vaikuttanut Suomen säähän ja vuodenvaihteen juhlintaan jo uudenvuodenaattona, jolloin lounaistuuli oli puuskissa 15–20 m/s. Tuulen voimistuessa käytiin yleistä keskustelua siitä, onko ilotulitteiden ampuminen taivaalle täysin vaaratonta, ja ainakin Kokkolassa sekä Oulussa osa ilotulituksista peruttiin.
Myrsky ja sen vaikutukset
Pohjoismyrsky oli voimakkaimmillaan Aapelin päivänä aamuyöllä ja varhain aamulla. Kökarin Bogskärissä pohjoisella Itämerellä suurin 10 minuutin keskiarvo tuulen nopeudessa oli 32,5 m/s. Tämä ylittää entisen Suomen merialueiden keskituuliennätyksen 31 m/s, joka oli mitattu vuosina 1971, 1975 (kahdesti) ja 1995. Bogskärin tuulen nopeus jää hieman alle hirmumyrskyrajan eli 33 m/s. Puuskissa tuuli oli kovimmillaan samaisella asemalla 41,6 m/s. Aiempi tuuliennätys ylittyi myös Hammarlandin Märketin sääasemalla, jossa keskituulen nopeudeksi mitattiin 32,4 m/s. Suomessa vielä kovempia tuulilukemia on merialueiden ulkopuolella mitattu Lapin tunturien huipuilla.
Ahvenanmaalla tuuli oli myrskylukemissa myös maa-alueilla, kun Maarianhaminan lentoasemalla kovin keskituuli oli 22,3 m/s ja puuska 29,8 m/s. Manner-Suomen puolella Vaasan Klemettilässä mitattiin vielä kovempi puuska, 32,8 m/s. Yli 20 m/s puhaltaneita puuskia mitattiin Länsi-Suomen sisämaassa yleisesti ja järviasemilla idempänäkin. Vaasassa mitatut 30 m/s ylittävät puuskat ovat maa-alueillamme tuntureita lukuun ottamatta harvinaisia. Matalapainemyrskyissä tämä raja oli edellisen kerran ylittynyt vuoden 2011 Tapaninpäivän myrskyssä, jolloin Espoon Sepänkylässä mitattiin tuulen puuskanopeudeksi 31,5 m/s.
Aapeli-myrskyn voimakkaimman tuulen alue sijoittui Merenkurkun ja Ahvenanmaan välille. Keskituuli oli merellä myrskylukemissa yli 20 tuntia tuulen suunnan vaihtelun ollessa erittäin vähäistä. Pohjoistuuli ehti tässä ajassa kehittää Selkämerelle ennätysaallokon. Merikarvian korkeudella sijaitsevalla Selkämeren aaltopoijulla merkitsevä aallonkorkeus oli 8,1 metriä, joka on aaltopoijun kahdeksanvuotisen mittaushistorian selvästi suurin aallonkorkeus ja hyvin lähellä myös Pohjois-Itämeren aaltoennätystä.
Helsingin ja Tukholman välillä liikennöivät matkustajalaivat tekivät tuuliennusteiden perusteella pieniä muutoksia reitteihinsä. Laivat eivät käyneet Maarianhaminassa ja seilasivat Ahvenanmeren yli ajaen myötäaallokkoon. Tietoja onnettomuuksista ei merialueilta kantautunut.
Pitkäkestoisen pohjoismyrskyn seurauksena merivesi laski Pohjalahdella erittäin matalalle. Matalan veden ennätysarvoja mitattiin Vaasassa (-103 cm), Porin Mäntyluodossa (-85 cm) ja Raumalla (-79 cm). Kaskisissa sivuttiin aiempaa ennätystä -91 cm. Edelliset matalan veden ennätykset olivat kaukaa menneisyydestä vuosilta 1929 ja 1934.
Aapeli-myrsky koetteli ankarimmin Pohjanmaata ja Ahvenanmaata. Ahvenanmaalle annettiin ylimmän vaaratason tuulivaroitus. Metsäkeskuksen ensimmäisen alustavan arvion mukaan Pohjanmaalla kaatui puuta noin 100 000 kuutiometriä ja vahingoittuneiden puiden arvo on noin 3,5 miljoona euroa. Sähköttömiä talouksia oli tuulen ja nuoskalumen vuoksi koko Suomessa 120 000. Pelastuslaitosten hälytystehtävien määrä nousi 700 kappaleeseen. Vertailun vuoksi laajempaa osaa maata syksyllä 2015 ravistellut Valio-myrsky aiheutti 1700 pelastustoimen tehtävää ja katkaisi sähköt 160 000 taloudelta.
Teksti: Niko Tollman, Ilari Lehtonen ja Hilppa Gregow
Kuva: Pixabay
