Ilmatieteen laitoksen historian aikana säähavaintoja on tehty tuhansilla havaintoasemilla eri puolilla maata. Systemaattisempaa havaintotoimintaa on ollut jo 1800-luvulla ja nykyään havaintoja tehdään automaattisesti noin 200 asemalla ja ihmisen toimesta sademäärää ja lumensyvyyttä mitataan vielä vajaalla 100 paikkakunnalla. Avoimen datan politiikan myötä tämä aineisto on ilmaista.

Menneisiin säähavaintoihin pääsee helpoiten käsiksi Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta löytyvästä havaintojen lataus -palvelusta. Sieltä löytyvät tällä hetkellä hetkellishavainnot vuodesta 2010 alkaen ja päivä- sekä kuukausiarvot asemasta riippuen 1960-luvulta alkaen. Vuoden 2019 aikana avoimeen dataan tuodaan myös ennen vuotta 2010 tehtyjä hetkellishavaintoja ja muita varhaisempia havaintoja. Kaikkia tehtyjä havaintoja ei palvelusta löydy, sillä vanhojen havaintojen digitointiurakkaa riittää nykytahdilla vielä vuosikymmeniksi. Mutta sitä mukaan kun aineistoa saadaan digitoitua ja tarkistettua, on sitä tarkoitus tuoda kaikkien ladattavaksi.

Havaintojen latauspalvelu löytyy Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta Sää ja meri -osiosta tai suoraan osoitteella https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus/

Kuinka palvelua käytetään?

Latauspalvelun avausnäkymä.

 

Verkkopalvelussa on kolme vaihetta. Ensimmäisessä valitaan mitä tietoja halutaan. Saatavissa on perinteisten säähavaintojen lisäksi myös auringon säteilyyn liittyviä suureita, merihavaintoja (esimerkiksi vedenkorkeus) sekä ilmanlaatuhavaintoja.

Eniten havaintoja löytyy säähavainnoista, jotka on jaettu kolmeen aikakategoriaan: hetkellishavaintoihin, vuorokausihavaintoihin sekä kuukausiarvoihin. Näiden alta löytyy erilaisia sääsuureita kuten tuulen nopeutta sekä lumensyvyyttä.

Valittuasi haluamasi havainnot tulee valita havaintojen aikaväli. Etenkin jos lataa hetkellishavaintoja, voi datamäärä kasvaa suureksi ja selain ei välttämättä kykene käsittelemään isoja hakuja kerralla. Siksi hetkellishavainnoissa suositellaan haettavan dataa muutaman viikon jaksoissa. Päivä- ja kuukausiarvoissa jakson pituus voi olla pidempi. Jos havaintoja hakee kerralla liikaa, tulee tulosriville ilmoitus, että hakutulos on typistetty ja aineistossa ilmenee systemaattisesti aukkoja. Tässä tapauksessa kannattaa siis lyhentää aikaväliä ja/tai haettavien suureiden määrää.

Lopuksi valitaan vielä havaintoasema. Tämä onnistuu joko kirjoittamalla hakukenttään havaintoaseman nimi tai valitsemalla paikka kartalta. Havaintoasemien nimet alkavat aina kunnan nimellä. Kaikilla havaintoasemilla ei mitata kaikkia suureita. Jos saat haun tehdessäsi virheilmoituksen, kokeile jotain toista lähellä olevaa havaintoasemaa tai eri aikaväliä.

Kun havaintoasema on valittu, voi haun suorittaa ”Lataa havainnot” painikkeesta. Tuloksesta ponnahtaa esikatselu uuteen ikkunaan. Siitä näkee nopeasti minkälaista aineistoa on tuloksessa saatavissa. Koko aineiston voi ladata kyseisen ikkunan oikeasta yläkulmasta Lataa-painikkeesta. Aineiston voi ladata joko pilkkueroteltuna csv-tiedostona tai excel-tiedostona.

Tulosten esikatseluikkuna. Tässä esimerkissä on ladattu Helsingin Kaisaniemen vuorokauden sademäärät 1.-13.1.2019.

Neuvoja palvelun käyttöön

Eri havaintosuureiden selityksiä ja miten ne ovat tuotettu löytyy latauspalvelun alasivulta: https://ilmatieteenlaitos.fi/neuvoja-havaintosuureisiin. Siellä kerrotaan esimerkiksi miltä ajalta vuorokauden sademäärä on mitattu ja mitä -1 arvot tarkoittavat. Usein kysyttyjä kysymyksiä itse palvelusta on koottu osoitteeseen: https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus-kysymyksia-ja-vastauksia.

 

Otsikkokuva: Emmi Lehikoinen
Kirjoittaja: Ilmastokatsaus
1 kommentti