On aika koota yhteen menneen talven lumitilastoja, vaikka sääkartoilla esiintyykin vielä ajoittain lumisymboleja.

Lumikausi alkoi lokakuun puolivälin jälkeen maan itäosasta lähtien (kuva 1). Lunta jäi maahan eteläistä Suomea myöten jo marraskuun alkupäivinä, mutta kuukauden lopulla ne sulivat pois. Valkoisen joulun mahdollisuutta jännitettiin maan etelä- ja länsiosassa, mutta lopulta maa oli pääosin lumeton Vaasa-Lappeenranta linjan eteläpuolella. Tuttuun tapaan laajin lumipeite oli Suomessa helmi-maaliskuussa. Lapissa ja Koillismaalla liikuttiin lumensyvyyden osalta lähellä metrin lukemia lähinnä maaliskuussa. Loppukevään ”takatalvet” vilahtavat kartoilla yksittäisinä lumipäivinä maan etelä- ja keskiosassa vielä toukokuunkin puolella.

Kuva 1. Päivittäiset lumensyvyydet 15.10.2016 – 30.5.2017

 

Lumensyvyyskarttoja on analysoitu myös manuaalisesti, sillä aina automaattiset rutiinit eivät pysty ottamaan hyvin huomioon teräviä rajoja tai yksittäisiä toisistaan erillään olevia poikkeavia havaintoja. Kunkin kuukauden viimeisen päivän lumensyvyysanalyysit pyörivät kuvassa 2.

 

Kuva 2. Tarkemmat kuukauden lopun lumianalyysit.

 

Voit tarkastella manuaalisesti piirrettyjä lumensyvyyden analyysejä kultakin kuukaudelta erikseen:

Lumitalvi tilastojen valossa

Lunta oli alkutalvesta Suomessa tavanomaista enemmän. Vähintään puolella lunta mittaavista havaintoasemista oli lunta maassa  4. marraskuuta alkaen, kun pitkän ajan tilastojen valossa ensimmäinen tällainen päivä on 14. marraskuuta (kuva 3). Lunta oli marraskuun lopun pientä notkahdusta lukuun ottamatta tavanomaista enemmän aina jouluviikolle saakka. Keskitalvella lunta oli kuitenkin tavanomaista vähemmän eli joulusta aina huhtikuun puoliväliin saakka. Huhti- ja toukokuussa jatkunut koleampi sää hidasti lumen sulamista, jolloin lopulta lunta oli Suomessa loppukeväällä enemmän kuin tavanomaisesti.

Suurin lumensyvyys (cm) Suomessa (sininen), mediaanilumensyvyys (vihreä) ja tilastollinen mediaani (harmaa) 15.10. – 30.5. jaksolla. Mediaani tarkoittaa, että puolet havainnoista ovat tämän arvon alle ja puolet sen yli.

 

Yhteenvetona lumitalvesta voidaan siis todeta, että lunta oli tavanomaista enemmän niin alkutalvesta kuin lopputalvesta, mutta keskitalvella sitä oli pääsääntöisesti keskimääräistä vähemmän. Väittämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa kaikkialla Suomessa, vaan tarkastelu koskee Suomea keskimäärin.

 

Otsikkokuva: Antonin Halas