Säähän liittyvistä sananlaskuista harva on niin osuva kuin ”kevät keikkuen tulevi”. Se piti tänäkin vuonna paikkaansa.
Maaliskuun aikana lumien sulaminen oli jo hyvässä vauhdissa maan etelä- ja keskiosassa. Kuukausi kului pääosin tavanomaista lämpimämpänä muutamaa notkahdusta lukuun ottamatta. Huhtikuukin alkoi melko tavanomaisten lämpötilojen saattelemana, mutta kuukauden puolivälin tienoilla tuli noin viikon kestänyt selvästi keskimääräistä kylmempi jakso.
Matalapaineet painuivat eteläisemmälle reitille ja Suomi jäi niiden kylmemmälle puolelle. Päivälämpötilat jäivät etelässäkin nollan asteen tuntumaan, mikä on vuodenaikaan nähden poikkeuksellista. Kylmän ilman purkaus synnytti auringonsäteilyn säestämänä tiuhaan lumikuuroja, joista osassa lumisade oli hetkittäin sakeaakin.
Ollako vai ei takatalvi?
Takatalvelle ei ole varsinaista määritelmää, joten kukin voi sitä käyttää haluamallaan tavalla. Terminen kevät oli toki jo alkanut maaliskuussa etelässä ja välillä oli nautittu varsin keväisistä ja aurinkoisista päivistä. Toisaalta kyllä huhtikuussa lumisateet ovat vielä etelässäkin melko tavanomaisia. Pääkaupunkiseudullakin tilastojen valossa havaitaan räntä- tai lumisadetta 20.4-1.5. välisenä aikana lähes joka vuosi. Näin ollen ehkä aidommasta takatalvesta voisi puhua vasta jos toukokuussa etelässäkin tulee lunta ja vuorokauden keskilämpötila jää lähelle nollaa.
Nyt tästä erityisestä kylmyydestä on palattu lähemmäksi pitkän ajan keskiarvoja, joskin vielä pysytään tyypillisten arvojen alapuolella. Ylempänä ilmakehässä oleva matalapaine on pitänyt huolen siitä, että päiväsaikaan kehittyy melko tiuhaan sade- ja jopa ukkoskuuroja. Viime päivistä eniten salamoita paikannettiin perjantaina 21.4 (muutamia kymmeniä). Vaikka ukkoskausi lähtee kunnolla liikkeelle vasta toukokuussa, paikannetaan ensimmäiset hieman runsaammat salamamäärät yleensä huhtikuun aikana.
Kuurosateiden yhteydessä on satanut myös lumirakeita, jotka ovat rakenteeltaan hentoisempia kuin jäärakeet. Lumirakeita on satanut viime päivinä paikoitellen useiden minuuttien ajan, jolloin maa on muuttunut ainakin hetkeksi valkoiseksi.
Myös aitoa lumisadettakin on satanut niin pohjoisessa kuin etelässäkin. Sunnuntain 23.4. vastaisena yönä ja aamuna satoi kapealla kaistaleella maan eteläosassa hetkittäin sakeastikin ja lunta jäi maahan muutamia senttimetrejä Uudenmaan/Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen rajaseudulle. Päivällä noussut lämpötila kuitenkin sulatti lumet melko nopeasti.
Yhtä turhaa höpinää tuo juttu, ei siis mitään uutta. Samaa tasoa kuin Ilta-Sanomien sääjutut. Mutta onhan ilmastotieteilijät miettineet, mistä tällainen kylmähkö tilanne johtuu. Onko ilmiö vain aivan tilapäinen vai mahdollisesti ilmastonmuutoksen aiheuttama. Joku arveli pohjoisen napa-alueen lämpenemisen aiheuttavan muutoksia ilmavirtauksiin. Hieman syvällisempää tietoa voisi jakaa. Ei riitä toteamus, että pohjoisesta virta meille kylmää ilmaa.