Määritelmänsä mukaan föhn on lämmin ja kuiva laskutuuli. Suomessa föhnin vaikutus on vähäisempää kuin Ruotsissa ja Norjassa, mutta toisinaan föhn aikaansaa meilläkin aurinkoisen ja lauhan talvisään. Suomen helmikuisissa föhn-tilanteissa lämpötila nousee jopa 10 asteen tiennoille, läntisissä naapurimaissamme lämpötila nousee jopa yli 15 asteeseen. Alpeilla ja Kalliovuorilla föhn-tuulen lämmittävä vaikutus voi olla vieläkin suurempi. Lisätietoja föhn-tuulesta löytyy mm. Ilmatieteen laitoksen teematiedoista. Edellisen kerran föhn lämmitti kunnolla helmikuuta 10.-11.2.2015, jolloin lämpötila kohosi maan länsiosassa laajalti 8 ja 9 asteen välille. Lämpimintä (10.2.) oli Kaarinan Yltöisessä, jossa lämpötila kohosi jopa 9,6 asteeseen. Helmikuun lämpöennätys on mitattu 28.2.1943 Helsingin Ilmalassa, jolloin elohopea kohosi föhn-tuulen avittamana peräti 11,8 asteeseen.
Alkuviikosta voimistuva läntinen ilmavirtaus luo tyypilliset föhn-olosuhteet Ruotsiin ja Suomeen. Klassisen föhn-teorian mukaan ilma on Skandien itäpuolella kuivempaa, kun se on sateen myötä menettänyt suuren osan kosteudestaan noustessaan pakotettuna ylös Norjan rannikolla. Kun ilmavirtaus on ylittänyt Skandit, se pyrkii palaamaan maanpinnalle kohti tasapainoasemaansa. Tällöin ilmamassa lämpenee tehokkaasti, kun sen kosteussisältö on vuoriston tuulenpuolen sateissa vähentynyt. Aurinkoisena maanantaina lämpötila kohoaakin Pohjanlahden rannikolla ja Tornionlaaksossa jopa 6 ja 9 asteen välille. Tiistaina pohjoiseen alkaa virrata luoteesta viileämpää ilmaa ja föhn lämmittää enää maan länsiosaa 5 asteen tuntumaan. Keskiviikoksi föhn-tuuli häviää ja kosteampaa ilmaa virtaa maahamme lounaasta.
5 vrk:n ennusteessa on esitetty lämpötila (myös numeroarvoina), pilvisyys, sade, tuuli ja ilmanpaineen isoviivat.
Miten erikoista on se, että leuto talvi on harvinaisen kuiva?
Hei,
Kiitos hyvästä kysymyksestä! Samaa olemme itsekin vähän pohtineet ja tässä onpi oiva aihe uudelle kirjoitukselle. Palaamme asiaan kun olemme hieman penkoneet tilastoja.