Joulukuun kylmän alun jälkeen Suomen suursäätila vaihtui lauhaksi läntiseksi ilmavirtaukseksi kuun puolivälissä. Tuolloin Pohjois-Atlantin matalapaineet löysivät tyypillisen myrskyratansa, joka kulkee Grönlannin eteläpuolelta Islannin yli kohti Jäämerta. Samalla myös Keski-Euroopan korkeapaine vahvistui, joka omalta osaltaan ohjasi Atlantin matalapaineet Suomen pohjoispuolelle.
Vuoden viimeisellä viikolla ei suursäätilassa näytä tapahtuvan suurempia muutoksia, vaikka joulun jälkeen sää onkin tilapäisesti hieman kylmempää koko maassa. Alla olevassa kuvassa on esitetty tuulen suunnan todennäköisyysennuste 26.-31.12.2016 (säämallina ECMWF) vuorokausikohtaisesti eri puolilla Suomea.
Tuulen suunnan todennäköisyysennuste eri paikkakunnilla Suomessa 26.-31.12. Mitä isompi ja tummempi kolmio on, sitä todennäköisempi on kyseinen tuulen suunta (voimakkuutta kuvio ei ota huomioon).
Tämä läntinen ilmavirtaus mahdollistaa jälleen lämpimän ja melko kuivan föhn-ilmiön Suomessa, joten vuodenaikaan nähden korkeita lämpötiloja (noin +5 astetta) mitataan todennäköisesti jälleen viikon loppupuolella lähes koko maassa. Sateet jäävät tässä säätilanteessa yleensä vähäisiksi ja painottuvat maan itä- ja pohjoisosiin, joten jo syksystä asti varsinkin lounaassa jatkunut tavanomaista kuivempi sää saa jatkoa. Alla olevassa kuvassa on esitetty joulukuun sademäärän poikkeavuus (mm) jouluaattoaamuun mennessä.
Sademäärän poikkeama keskimääräisestä joulukuussa, jouluaattoaamuun mennessä.
Vuoden vaihtuessa on todennäköisyysennusteissa merkkejä ainakin tilapäisestä säätyypin muutoksesta. Tuolloin Keski-Euroopan korkeapaine heikkenee ja Atlantin matalapainekehitys häiriintyy. On jopa mahdollista, että Pohjois-Atlantille vahvistuu korkeapaine. Tämä muutos tarkoittaisi laajemman matalapaineen alueen muodostumista Skandinaviaan ja Eurooppaan, jolloin myös selvästi kylmemmät pohjoisen ja idän väliset ilmavirtaukset olisivat todennäköisempiä. Alle olevassa kuvassa on esitetty tuulen suunnan todennäköisyysennuste 1.-6.1.2017 (säämallina ECMWF) vuorokausikohtaisesti eri puolilla Suomea.
Tuulen suunnan todennäköisyysennuste eri paikkakunnilla Suomessa 1.-7.1.
Muutokseen liittyy kuitenkin vielä suuriakin epävarmuuksia, kuten GFS-säämallin alla olevista todennäköisyysennusteista nähdään. Lisäksi polaaripyörre-ennusteessa (lisätietoa polaaripyörteestä aikaisemmassa kirjoituksessani suursäätila pohjoisella pallonpuoliskolla) on viitteitä voimistuvasta lounaisvirtauksesta jälleen tammikuun ensimmäisenä viikonloppuna.
GFS-säämallin todennäköisyysennuste Helsinkiin. Kuvassa on ilmamassan lämpötilaennusteita (eli lämpötila noin 1,5 km:n korkeudella) käyrinä ja sen ilmastollinen keskiarvo (paksu punainen käyrä) sekä ennuste sademääristä (kuvan alalaidassa). Vasemmalla on lämpötila-asteikko ja oikealla sademääräasteikko millimetreinä. Lähde: www.wetterzentrale.de
GFS-säämallin todennäköisyysennuste Sodankylään. Lähde: www.wetterzentrale.de
Näistä todennäköisyysennusteista nähdään hyvin selvästi loppuviikon lämmin jakso (lämpötilaennusteet hyvin yhdessä nipussa). Myös sen jälkeinen kylmeneminen on melko selvä, mutta ennusteen epävarmuus kasvaa. Esimerkiksi 4. päivänä tammikuuta osalla ennusteissa Suomessa olisi jopa Arktista ilmamassaa (lämpötila 1,5 km:n korkeudella -18 astetta), mutta toisissa ennusteissa yhä melko lauhaa (lämpötila 0…-5 astetta). Näissä lauhoissa vaihtoehdoissa Keski-Euroopan korkeapaine pitää edelleen pintansa ja Pohjois-Atlantilta saapuu matalapaineita Suomeen.
Vuoden vaihtumisen sää on näiden ennusteiden perusteella vielä hyvin epäselvä, koska säätyypissä on juuri silloin tapahtumassa suurempi muutos. Todennäköisesti Suomen yli on liikkumassa matalapaine, mutta sen tarkempi reitti, voimakkuus ja ajoitus selviää vasta noin 3 vrk ennen vuoden vaihtumista.
OTSIKKOKUVA: Olavi Alatalo
