Suursäätila pohjoisella pallonpuoliskolla

Pohjoisella pallonpuoliskolla mennyt syksy on ollut suursäätilaltaan erikoinen. Erityisesti Arktinen alue ja Pohjois-Amerikka ovat olleet huomattavan lämpimiä, mutta toisaalta Euraasia on ollut laajalti tavanomaista kylmempi. Tämän seurauksena mm. Arktisen alueen jääpeite on ollut huomattavan heikkoa, mutta toisaalta lunta on satanut mantereille monin paikoin normaalia enemmän.

Syksyn (syys-marraskuu) ilmamassan lämpötilapoikkeama Arktisella alueella ja sen lähiympäristössä. Vihreillä ja punaisilla alueilla on ollut normaalia lämpimämpää ja sinisillä normaalia kylmempää. Data: NOAA

Lumipeitteen paksuus 4.12.2016 pohjoisella pallonpuoliskolla verrattuna vuosien 1998/99 – 2011/12 talvien keskiarvoon. Vihreillä ja sinisillä väreillä lunta on normaalia enemmän, punaisilla normaalia vähemmän. Lähde: CCIN

Arktisen alueen jääpeitteen laajuus vuonna 2016 ja keskimääräinen jääpeite vaihteluväleineen. Lähde: NSIDC

Tulevien viikkojen (ja jopa koko talven) Suomen säätä pohdittaessa, on tärkeä ottaa huomioon viimeaikainen suursäätila. Talvisin yksi merkittävä suursäätilaa kuvaava tekijä on ns. polaaripyörteen (tai napapyörteen) voimakkuus. Polaaripyörre on korkealle (noin 10-80 km korkeudelle) ilmakehän napa-alueille talvisin muodostuva tuulijärjestelmä. Sen reunat ulottuvat suunnilleen leveysasteelle 60. Napapyörrettä kiertävät rajut tuulet, joiden nopeus on jopa 100 m/s. Pohjoisella pallonpuoliskolla nämä tuulet puhaltavat lännestä itään. Yleisesti voidaan olettaa, että mikäli polaaripyörre on voimakas, vallitsee Suomessa voimakas länsivirtaus (talvi tavanomaista lauhempi). Jos taas polaaripyörre on heikompi, on myös länsivirtaus heikompi (kylmän talven todennäköisyys kasvaa). Tämä heijastuu myös suoraan sään ennustettavuuteen, sillä voimakas länsivirtaus on säämalleille huomattavasti helpompi ennustaa kuin heikompi virtaus.

Marraskuun osalta polaaripyörre on ollut selvästi tavanomaista heikompi. Oheisissa kuvissa on esitetty polaaripyörteen ilmastollinen keskiarvo marraskuussa sekä sen tila marraskuussa 2016 ja poikkeama keskiarvosta.

Polaaripyörteen ilmastollinen keskiarvo marraskuussa. Data: NOAA/ESRL

Polaaripyörre marraskuussa 2016. Data: NOAA/ESRL

Polaaripyörteen poikkeama keskiarvosta marraskuussa 2016. Mitä punaisempi sävy, sitä heikompi polaaripyörre on keskimääräiseen nähden ollut. Data: NOAA/ESRL

Heikko polaaripyörre tarkoittaa käytännössä sitä, että napa-alueella on tavanomaista lämpimämpää ja korkeapainevoittoista säätä. Tämä johtaa siihen, että kylmä ilma työntyy keskileveysasteille (nyt marraskuussa tämä näkyi erityisesti Euraasiassa) ja mm. Suomessa kylmien itäisten ilmavirtausten todennäköisyys kasvaa. Mikäli polaaripyörre säilyy heikkona pitkin talvea, se voi myös hajota useampaan osaan. Tällöin keskileveysasteilla koetaan usein ankaria pakkasjaksoja. Tällainen talvi koettiin viimeksi 2009/10.

Joulukuun sääennuste polaaripyörteeseen pohjautuen

Tällä hetkellä polaaripyörre on edelleen hyvin samanlaisessa tilassa kuin marraskuussa. Suomen osalta nykytilanne tarkoittaa hyvin vaihtelevaa lännen ja pohjoisen välistä ilmavirtausta.

Polaaripyörre 6.12.2016. Huom! Värit eivät kuvaa lainkaan maan pinnalla havaittua lämpötilaa, mutta vallitsevaa ilmavirtauksen suuntaa voi katsoa vähän kuten tavallisistakin sääkartoista. Lähde: www.netweather.tv

Ensi viikon ennusteessa alkaa olla viitteitä suuremmista muutoksista, kun pitkään Venäjän pohjoisosissa pysynyt polaaripyörteen keskus alkaa venyä myös kohti Pohjois-Amerikkaa. Sen voimakkuudessa ei kuitenkaan näytä tapahtuvan merkittäviä muutoksia, eli se on edelleen selvästi tavanomaista heikompi. Suomessa vallitseva ilmavirtauksen suunta on kääntynyt hieman enemmän kohti pohjoista, joten todennäköisesti sää on hieman kylmempää, mutta edelleen vaihtelevaa.

Ennuste polaaripyörteestä 13.12.2016. Lähde: www.netweather.tv

Polaaripyörteen venyminen voi olla ensimmäinen merkki sen hajoamisesta ja kahden viikon päähän ulottuvassa ennusteessa se alkaa hajota kahdeksi keskukseksi. Suomessa vallitsee edelleen luoteen puoleinen ilmavirtaus, joskin se on heikkenemässä. Kylmempi säätyyppi voisi tässä tapauksessa alkaa vakiintua.

Ennuste polaaripyörteestä 22.12.2016. Lähde: www.netweather.tv

Tämän ennusteen mukaan joulusta voisi siis tulla melko talvinen. On kuitenkin hyvä muistaa, että ennuste kuvaa yleistä säätyyppiä eikä niinkään yksittäisiä päiviä. Lisäksi, kuten aiemmin mainitsin, suhteellisen heikko polaaripyörre lisää ennusteen epävarmuutta merkittävästi. Näyttää kuitenkin melko varmalta, että pitkäkestoisia hyvin lauhoja lounaisia ilmavirtauksia ei Suomeen olisi nyt joulukuussa tulossa. Mikäli polaaripyörre hajoaisi tuolloin joulukuun loppupuolella, voisi se tarkoittaa hyvinkin kylmää tammikuuta.

OTSIKKOKUVA: NIKO TOLLMAN