Marraskuu oli maan etelä- ja keskiosassa noin asteen tavanomaista kylmempi ja Pohjois-Lapissa puolestaan asteen tavanomaista leudompi. Tosin marraskuu oli lämpötiloiltaan kahtiajakautunut: alkupuoli oli monin paikoin jopa poikkeuksellisen kylmä, kun taas loppupuoli oli selvästi lauhempi. Sademäärä oli maan keskiosassa sekä Länsi-Lapissa tavanomaista suurempi, muualla oltiin lähellä pitkän ajan keskiarvoja.
Sääkehitys marraskuussa
1.-2. marraskuuta: Maan eteläosaa viisti matalapaine, joka toi ensilumen myös etelärannikolle. Samalla koillisesta virtasi vuodenaikaan nähden hyvin kylmää ilmaa koko maahan.
3.-6. marraskuuta: Päivälämpötilat jäivät koko maassa pakkasen puolelle. Vienanmereltä lähtöisin olevat lumikuurot toivat pääosin heikkoja lumisateita maan etelä- ja keskiosaan sekä Kainuuseen. Lumikuurojen lomassa aurinko näyttäytyi, eniten lännessä ja pohjoisessa. Suuressa osassa maata lähinnä länsirannikkoa lukuun ottamatta oli lopulta maassa ohut lumipeite.
7.-9. marraskuuta: Vuodenaikaan nähden kylmä sää jatkui. Etelästä noussut matalapaine toi aluksi jatkuvampia lumisateita maan eteläosaan. Sulien vesistöjen yllä kehittyi sankkoja lumikuuroja ja etenkin etelärannikolla sekä Laatokan läheisyydessä lumipeite kasvoi runsaasti. Lapissa korkeapaineen myötä pakkanen kiristyi paikoin yli 20 asteeseen.
10.-11. marraskuuta: Maan itä- ja pohjoisosaan levisi lumisateita. Idässä lumensyvyys kasvoi paikoin 10-20 cm.
12.-14. marraskuuta: Sää oli enimmäkseen poutaista. Vähäisiä lumisateita liikkui lähinnä itärajalla sekä Pohjois-Lapissa. Länsirannikolla lämpötila käväisi päivisin suojan puolella, muualla oli pakkasta.
15.-23. marraskuuta: Norjanmerelle muodostunut laaja matalapaine nosti Suomeen useita osakeskuksia lounaasta. Sää lauhtui jokaisen osakeskuksen myötä lisää ja sateet tulivat maan etelä- ja keskiosassa pääosin vetenä, pohjoisessa lumena ja räntänä. Jakson lopulla lunta oli maassa enää Lapissa ja itärajalla Koillismaalta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella.
25.-26. marraskuuta: Luoteesta saapui Suomeen syvä matalapaine, johon liittyi runsaita lumisateita etenkin maan keskiosassa. Lunta kertyi Pohjois-Pohjanmaalta Pohjois-Savoon ulottuvalla alueella 10-15 cm ja Kuopion seudulla tuli muutamia tykkylumen aiheuttamia vahinkoja. Maan lounaisosassa sateet tulivat vetenä.
27. marraskuuta: Matalapaineen jälkipuolella pohjoisesta alkoi virrata hyvin kylmää ilmaa voimakkaan tuulen kanssa. Läntisillä ja lounaisilla merialueilla keskituuli voimistui myrskylukemiin ja suuressa osassa maata pohjoistuuli oli puuskissa kovaa. Lämpötila laski koko maassa pakkaselle ja sateet tulivat lumena. Länsirannikolle ajautui paikoin sakeita lumikuuroja Pohjanlahdelta.
28.-29. marraskuuta: Suomen yli liikkui korkeapaineen selänne ja sää oli laajalti aurinkoista ja varsin kylmää.
30. marraskuuta: Suomeen saapui uusi matalapaineen alue lännestä ja suurimmassa osassa maata lumipeite karttui muutamalla sentillä. Samalla sää lauhtui tilapäisesti.
Marraskuun 2016 tilastoja
Voit ladata Excel-tiedostona noin 50 havaintoaseman alustavat marraskuun kuukausitilastot ja päivätilastot.
Vertasin koeluontoisesti yhden aseman / parin päivän osalta keskenään tältä sivulta saatavaa päivätilaston päiväkohtaista lämpötiladataa ja vastaavia reaaliaikahavaintojen lämpötiladatasta (muuttuja t2m) laskettuja vuorokausikohtaisia lämpötilan keskiarvoja. Ne poikkesivat vastoin oletustani lievästi toisistaan. Onko erojen taustalla jokin laskennallinen seikka?
Hei,
päiväkohtaiset keskilämpötilat lasketaan WMO:n kansainvälisten ohjeiden mukaan kolmen tunnin välein tehtävistä ns. synop-havainnoista perustuen UTC-aikaan. Niinpä esim. 10 minuutin havainnoista lasketuista keskilämpötiloista tulee hieman erilaisia arvoja kuin kahdeksaan havaintoon perustuvasta laskumenetelmästä.