Talvinen sää alkoi koko maassa marraskuun alussa. Pakkanen on ollut paikoin kireää ja lunta on satanut runsaasti etenkin suurten vesistöjen läheisyydessä. Kuinka erikoinen tämä marraskuun alku on ollut tilastojen näkökulmasta?

Lumensyvyys

Marraskuun alku oli lumitilanteen näkökulmasta erikoinen lähinnä etelärannikolla sekä maan kaakkoisosassa, jossa lumensyvyys kohosi paikoin yli 20 cm. Tämä johtui osittain lämpimän meren (+Laatokan) ylle virranneesta hyvin kylmästä ilmasta. Tämä yhdistelmä sai aikaan sankkoja lumikuuroja, jotka ajautuivat mantereelle. Aiheesta enemmän tässä Ilmastokatsaus-jutussa. Suurimmillaan aamukahdeksan tilastoitavissa havainnoissa lunta oli 25 cm Helsinki-Vantaan lentokentällä sekä Sulkavalla (kuva 1a). Muut yli 20 cm lumensyvyyshavainnot osuivat Uudellemaalle sekä Karjalan maakuntiin.

Lumitilannetta voi etelässä kuvailla harvinaiseksi ajankohtaan nähden. Edellisen kerran näin marraskuun alussa on ollut suurin piirtein yhtä paljon lunta maan eteläosassa vuonna 2006 (kuva 1b). Muita vastaavia tilanteita on ollut myös vuosina 1998, 1980. Toisaalta runsaat lumensyvyydet Uudellamaalla marraskuun alussa olivat yleisempiä 1960- ja 1970-luvuilla. Nyt koetun lumitilanteen toistuvuusaika tässä vaiheessa vuotta on siis karkeasti noin kerran 10 vuodessa.

Lapissa lunta on nyt 5-10 cm tavanomaista vähemmän, mutta tilanne ei ole vielä kovin erikoinen. Vastaavanlaisia tai pienempiä lumimääriä löytyy myös viime vuosilta marraskuun alkupuolelta.

Alkutalven (15. marraskuuta mennessä) suurin lumensyvyys vuosina 2016 (vasemmalla, a) ja 2006 (oikealla, b).

Alkutalven (15. marraskuuta mennessä) suurin lumensyvyys vuosina 2016 (vasemmalla, a) ja 2006 (oikealla, b).

Runsaiden lumikertymien lisäksi kysymyksiä on herättänyt Uudenmaan aikainen ensilumi, joka mitattiin marraskuun 3. päivänä. Ajankohta oli hieman havaintopaikasta riippuen noin viikon tai kaksi tavanomaista aikaisemmin, joka ei kuitenkaan ole kovin tavatonta. Lähinnä Helsingissä ajankohta oli hieman erikoisempi, sillä näin aikainen ensilumi on saatu 2000-luvulla vain vuosina 2002, 2003 ja 2006. Mikäli lumi jäisi pysyväksi tämän talven osalta, olisi se toiseksi varhaisin pysyvän lumen alkamisajankohta Helsingissä, mutta ensi viikoksi ennustettu sään lauhtuminen taitaa pitää huolen siitä, että nyt maassa oleva lumi ei jää pysyväksi.

Pakkanen

Marraskuun alku on ollut poikkeuksellisen kylmä maan etelä- ja keskiosassa eli kylmimpien 2,5% joukossa 1960-luvulta alkaen (kuva 2). Kylmempi marraskuun alku on ollut näillä alueilla viimeksi paikkakunnasta riippuen vuonna 2006 tai 1970. Terminen talvi eli jakso jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi pakkasella alkoi alustavien tietojen mukaan suuressa osassa maata loka-marraskuun vaihteessa. Mikäli ensi viikolla alkava lauha kausi kestää tarpeeksi pitkään ja lämpösummaa kertyy tarpeeksi, saatetaan termisen talven alkupäivämäärää siirtää ainakin eteläisen Suomen osalta myöhäisemmäksi. Tällöin nyt koettu kylmä jakso olisi vain ”etutalvi” eikä varsinainen terminen talvi. Termisen talven määrittäminen alkaakin olla nykyilmastossa jo haasteellista Etelä-Suomen osalta, sillä joinakin vuosina lämpötila ei kunnolla laske pakkaselle yksittäisiä päiviä lukuun ottamatta. Niinpä tulevina vuosina tulee tarkastella koko määritelmän soveltuvuutta Suomen talviin. Lisätietoa termisten vuodenaikojen määrittämisestä voi lukea Ilmatieteen laitoksen teematietoa-sivuilta.

Keskilämpötilan poikkeuksellisuus 1.11.-11.11.2016

Keskilämpötilan poikkeuksellisuus 1.11.-11.11.2016

 

Otsikkokuva: Eija Vallinheimo