Helteet toistaiseksi lyhytkestoisia ja kerralla vain osassa maata
Kalenterin mukaan kesä on saavuttanut jo puolivälin. Toki, aika harvoin Suomen alati vaihtelevat ja oikukkaat sääolosuhteet katsovat vuodenaikojen keston osalta kalenteria. Jo toukokuun lopulla voi olla kesäisen lämmintä ja toisinaan lämpö voi säilyä pitkälle syyskuuhun.
Lämpöoloiltaan likimain tavanomaisen kesäkuun jälkeen on heinäkuu tuntunut maan etelä- ja länsiosassa ajoittain jopa syksyisen harmaalta, kun tuulisia ja sateisia päiviä on ollut enemmän kun tarpeeksi. Idässä ja pohjoisessa heinäkuun alkupuoli on asteen pari keskimääräistä lämpimämpi, kun taas etelässä ja lännessä vastaavan määrän viileämpi.
Karttakuva valituista paikkakunnista eri puolelta Pohjolaa.
Hellepäiviä on havaittu toukokuusta lähtien koko maan osalta 23 kappaletta, tosin lukema ei kuvaa kovin hyvin tilannetta maan eri osissa. Ainakin muutama hellepäivä on mitattu niukin naukin vain yhdellä tai kahdella asemalla. Hellepäiviä, jolloin hellettä olisi mitattu laajalti kymmenillä eri asemilla eri puolilla maata on vain pieni osa. Pisin helleputki on ollut kuuden päivän mittainen (kesä-heinäkuun vaihde). Mäntsälässä hellepäiviä on ollut peräti 11, kun taas Ahvenanmaa ja Kuopion Ritoniemi ovat vielä helteettömiä (korkein lukema 25,0 °C).
Suomi vs. Fennoskandia
Tyypillisesti samankaltainen suursäätila vallitsee koko Pohjois-Euroopan yllä, jos tarkastellaan tarpeeksi pitkää jaksoa. Onko kesä 2016 ollut siis Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vastaavanlainen?
Lämpötilavertailua eri paikkakunnilla Pohjolassa 1.6.-15.7.2016.
Yllä näkyvässä kuvassa on esitetty usean eri paikkakunnan päivän ylimpiä lämpötiloja 1.6 ja 15.7. väliseltä ajalta. Nopeasti katsottuna kuvaaja ei tarjoa mitään erikoista, mutta kiinnitetään hetkeksi huomiota yksityiskohtiin:
- Kesäkuun alun lämpö ja sitä seurannut viileneminen näkyvät selvästi kaikilla paikkakunnilla; Ivalossa, Rovaniemellä ja Luulajassa sää on jopa koleaa viilenemisen yhteydessä
- Juhannuksen tienoilla on lämpimämpi jakso, kuuminta on Malmössä
- Kuukauden vaihtuessa Suomessa on selvästi lämpimintä
- Heinäkuun 5. ja 6. päivä Rovaniemi on peräti viisi astetta muita paikkakuntia lämpimämpi
- Pohjoisen mittauspisteet (Rovaniemi ja Luulaja) ovat pysyneet kärjessä heinäkuun puolivälissä, kun taas Norjassa ja Tanskassa on ollut viileämpää
Summa summarum: Suuren osaa aikaa kaikilla paikkakunnilla on vallinnut saman tyyppinen suursäätila. Kesäkuun alku oli muualla Fennoskandiassa lämpimämpi, mutta heinäkuussa idästä maahamme työntynyt lämpö ei yltänyt juurikaan muualle Pohjolaan. Erityisesti Rovaniemi, paikoin myös Kuopio ja Ivalo nousevat kuvaajassa esiin. Kesäkuun suuret ja nopeat suursäätilan vaihtelut ovat heinäkuun aikana tasoittuneet monin paikoin Pohjolassa.
Kesän ylimmät lämpötilat
Norjassa ja Ruotsissa on kesäkuun aikana mitattu 30 °C ylittävät lämpötilalukemat (Drammen, Norja 31,4 °C sekä Målilla, Ruotsi 31,8 °C). Tanskassa kesän lämpimin lukema on 29,4 °C Rønnessä. Suomessa kesän korkein lukema on toistaiseksi Kuusamon Oulangan heinäkuun 5. päivä mitattu 28,9 °C. Suomessa kesän ylin lämpötila jää alle 30 asteen keskimäärin joka viides vuosi.
Pääkaupungit vertailussa
Kaikki Pohjolan pääkaupungit Helsinki, Tukholma, Oslo ja Kööpenhamina sijaitsevat rannikolla, kolme ensin mainittua myös likimain samalla leveyspiirillä. Erot kuukauden keskilämpötilojen välillä ovat melko marginaalisia, tosin Helsinki ja Tukholma ovat heinäkuussa lämpimimmät ja Tukholma sekä Kööpenhamina vastaavasti elokuussa. Oslossa kesäkuukausien välinen ero on pienin.
Pääkaupunkien kesäkuukausien pitkänajan keskiarvolämpötilat (°C).
Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Helsingin (Kaisaniemi), Tukholman, Oslon (Blindern) ja Kööpenhaminan (Kastrup) vuorokauden ylimmät lämpötilat 1.6.–15.7.
Pohjolan pääkaupunkien lämpötilavertailua 1.6.-15.7.2016.
Helsingin Kaisaniemessä on toistaiseksi havaittu vain yksi hellepäivä. Epävakainen säätyyppi ja tuulisuus ovat saaneet Suomenlahden pintaveden lämpötilan laskemaan useita asteita alle pitkäajan keskiarvojen. Itse asiassa Suomenlinnan ja Harmajan mittauspisteissä pintaveden lämpötila oli 15.7. vaivaiset 11 °C, kun se heinäkuun alussa käväisi Harmajan mittauspisteessä 17 °C. Yleisesti ottaen Suomenlahden pintaveden lämpötila vaihtelee 13 ja 16 °C välillä.
Tukholmassa yli 25 asteen päiviä on ollut kahdeksan, Kööpenhaminassa kuusi ja Oslossa viisi. Toisaalta viileitä päiviä (tässä tarkastelussa päivän ylin jää kesäkuussa alle 15 °C ja heinäkuussa alle 17 °C) on Helsingissä ollut kolme, Tukholmassa ja Oslossa yksi ja Kööpenhaminassa ei ainuttakaan. Sentään kahtena päivänä pääkaupunkimme on ollut vertailukohtiaan lämpimämpi (26.6. ja 2.7.), joskin vastaavasti peräti 14. päivänä Helsingissä on ollut kaikista viileintä.
Tukholmassa jopa 87% päivistä on ollut lämpimämpiä kun Helsingissä, vaikka erot keskiarvojen suhteen ovat hiuksen hienoja.
Suomenlahden alhainen pintaveden lämpötila heijastuu osaltaan Helsingin päivälämpötiloihin. Heikkotuulisien päivien vähyys on pitänyt veden sekoittuneina ja viileämpää vettä on päässyt kumpuamaan syvemmältä pintaan. Suursäätila on ollut myös varsin epävakainen, joskaan ilmamassa ei ole ollut erityisen viileää.
Summa summarum: Edellä mainittujen seikkojen valossa erityisesti pääkaupunkien vertailussa Helsingillä on kiinni kirittävää kesän 2016 osalta.
Ensi viikolla lämpenee
Säämallit ennakoivat ensi viikon puolivälin jälkeen lämpimämpää ja heikkotuulisempaa suursäätilaa lähes koko maahan. Azorien, Keski-Euroopan ja Luoteis-Venäjän kolme erillistä korkeapaineen aluetta ’löytävät toisensa’ ja yhdistyvät laajemmaksi korkeapaineen vyöhykkeeksi. Pitkään säähämme vaikuttaneet Pohjois-Atlantin matalapaineet jäisivät tässä tapauksessa pyörimään Islannin tienoille sekä toisaalta Lounais-Venäjälle.
Näillä näkymin korkeapaine vaikuttaisi säähämme noin viikon verran, jolloin lämpötilat kohoaisivat laajalti 23 ja 28 °C välille. Ajoittain Vienanmereltä voi virrata viileämpää ilmaa maan itä- ja pohjoisosaan. Jakson lopulla ukkossateiden riski kasvaa ilmamassan vähitellen kostuessa ja muuttuessa epävakaisempaan suuntaan.
