Kevätmuutto on ollut vilkkaimmillaan, ja tuhansia lajeja on saapunut viime viikkoina Suomeen. Kevätmuuttoa on voinut seurata sekä luonnossa että ruudun ääressä.

Säätutkilla voidaan seurata sadealueiden liikkeitä ja sateen voimakkuutta. Säätutkat perustuvat tiheästi lähetettäviin mikroaaltopulsseihin, joista osa heijastuu ilmassa olevista partikkeleista takaisin tutkaan. Ilmassa liikkuu toki muutakin kuin pelkästään sadepisaroita ja lumihiutaleita. Säätutka havaitsee esimerkiksi suuret hyönteismassat sekä linnut. Viimeisen viikon aikana hyönteis- ja lintumuutto ovatkin selvästi näkyneet tutkakuvissa useaan otteeseen. Yleensä nämä signaalit poistetaan lopullisista kuvista, sillä monia kiinnostavat vain, missä sadealue on, mutta raakadatan sisältävät kuvat paljastavat hyönteisten ja lintujen ”salaiset” muuttoreitit.

Hyönteismuutto

Sunnuntaina 15. toukokuuta länteen liikkuneen sadealueen jälkipuolella Suomeen saapui kaakosta jopa miljardeja hyönteisiä, muun muassa kirvoja. Alla olevassa animaatiossa (animaatio 1) on säätutkakuvia aamuviidestä maanantain vastaiseen yöhön. Väistyvä sadealue on alussa kuvan vasemmassa reunassa sinisillä sävyillä. Sen väistyttyä alkaa kuvan keskellä olevan tutkan ympärille muodostua ruskeansävyinen ympyränmuotoinen alue, jossa Anjalankosken tutka näkee noin 100 km:n säteellä olevat miljoonat ilmassa olevat hyönteiset. Tätä kauempana tutkapulssit kohoavat niin korkealle, että signaalia ei enää saada, vaan tarvittaisiin avuksi toinen tutka.

Hyönteismuuttoa Kaakkois-Suomessa 15. toukokuuta 2016.

Animaatio 1: Hyönteismuuttoa Kaakkois-Suomessa 15. toukokuuta 2016. Kuvan keskellä olevan tutkan ympärillä olevat ruskeat sävyt ja niiden sisällä olevat siniset värit ovat pääasiassa tutkan havaitsemia hyönteisiä.

 

Moderneilla säätutkilla voidaan erottaa, minkälaisista partikkeleista on kyse eli onko ilmassa vesipisaroita, lumihiutaleita vai rakeita. Lisäksi voidaan erottaa ei-meteorologiset partikkelit, jotka näkyvät animaatiossa ruskean sävyillä. Sunnuntain tapauksessa hyönteisiä oli niin paljon, että tutka-algoritmi erehtyi luulemaan, että alueella oli vesi/lumisadetta (siniset sävyt).

Animaatiossa nähdään, kuinka hyönteiset muodostavat välillä kaakko-luode-suuntaisia nauhoja. Tämä johtuu niin sanotuista horisontaalisista rullapyörteistä. Niitä voisi ajatella vierekkäin olevina kääretorttuina, jotka pyörivät vaakasuunnassa (kuva 1). Hyönteiset näkyvät rullapyörteiden nousuvirtauksessa, jonne ne kasaantuvat. Kesällä meteorologit joskus käyttävät tätä tietoa myös ennustaessaan ukkoskuurojen syntymistä, sillä kuurokehitys käynnistyy ajoittain tällaisista rullapyörteistä.

Rullapyörteet. Kuva: Wikipedia

Kuva 1: Rullapyörteiden mekanismi. Kuva: Wikipedia

Lintumuutto

Vuorokautta hyönteismuuttoa myöhemmin oli lintujen vuoro näyttäytyä säätutkakuvissa. Yleensä toukokuun puolenvälin paikkeilla koetaan yksi kevätmuuton näyttävimmistä vaiheista, kun kymmenettuhannet hanhet ja vesilinnut muuttavat isoissa parvissa kohti arktisia pesimäalueita. Suotuisten ilmavirtausten vallitessa massiivisia lintuparvia matkaa yksi toisensa perään etelärannikolta Laatokan kautta pohjoiseen. Säätutka paljastaa tämänkin reitin joka kevät, myös tänä vuonna kuten alla olevasta animaatiosta näkyy.

Lintujen kevätmuuttoa jonossa 16. toukokuuta 2016.

Animaatio 2: Lintujen kevätmuuttoa Porvoon edustalta Viipurin kautta Sortavalaan 16. toukokuuta 2016. Linnut ja hyönteiset näkyvät ruskeansävyisinä alueina.

 

Kymmeniätuhansia vesilintuja ja hanhia ilmestyy tutkakuvaan ruskeansävyisenä nauhana, joka ulottuu Porvoon edustalta Viipuriin ja siitä kohti Sortavalaa. Todellisuudessa jono on pidempi, mutta Anjalankosken yksittäinen tutka näkee vain tämän osuuden muutosta. Samaan aikaan on edelleen käynnissä hyönteismuuttoa, joka ilmenee muun muassa tutkan länsipuolella olevista rullapyörteistä.

Säätutkia voidaan siis valjastaa monenlaiseen seurantaan sääilmiöden lisäksi. Ulkomailla esimerkiksi lepakot ilmestyvät joskus isoina parvina tutkien ympärille auringon laskettua.