Kevät ja alkukesä ovat pölypyörteiden kulta-aikaa. Ensimmäisiä havaintoja kuluvan kevään osalta on jo tullut Ilmatieteen laitoksen palautteiden kautta. Lähiviikon kuiva, lämmin ja aurinkoinen sää luo otolliset olosuhteet pölypyörteiden bongaamiselle erityisesti tomuisten peltojen yllä.
Trombi vai pölypyörre?
Usein pölypyörteitä luullaan trombeiksi. Vaikka molemmat ovat pyörretuulia, niiden syntyolosuhteet ja vaikutukset ovat varsin erilaisia.
Pölypyörre
Pölypyörre vuonna 2011. Kuva: Milko Konttinen
- Pölypyörre syntyy aurinkoisina päivinä yleensä keväällä tai alkukesästä.
- Pölypyörteen ympäristössä tuuli on yleensä melko heikko.
- Pölypyörre nostaa tomua/roskaa joitakin metrejä tai kymmeniä metrejä ilmaan.
- Se ei ole yhteydessä yllä olevaan pilveen vaan esiintyy yleensä täysin pilvettömän taivaan alla.
- Voimakkaimmat pölypyörteet voivat aiheuttaa vähäistä vahinkoa, kuten nostaa ilmaan trampoliineja tai rikkoa kasvihuoneen ikkunoita.
- Pölypyörteet kestävät yleensä muutaman kymmenen sekuntia.
Trombi
Trombi kesällä 2011. Kuva: Jan. M. Koivurinta
- Trombit syntyvät yleensä keski- tai loppukesällä, lämpimän meren yllä joskus jopa syksyllä.
- Trombi on yleensä paljon voimakkaampi kuin pölypyörre.
- Trombi syntyy aina (ukkos)kuuropilven yhteyteen.
- Trombi on yhteydessä yllä olevaan pilveen eli on paljon korkeampi kuin tyypillinen pölypyörre.
- Heikoimmat trombit eivät välttämättä aiheita pahoja vahinkoja, mutta voimakkaimmat voivat jopa tuhota rakennuksia ja nostaa autoja ilmaan.
- Trombit kestävät yleensä useamman minuutin.
Taustalla piruetin fysiikka
Sekä trombeille että pölypyörteille on yhteistä se, että ilma nousee ylöspäin ja samalla pyörivä ilmapilari venyy pystysuunnassa. Tällöin taitoluistelijan tekemän piruetin tavoin pyörimisliike kasvaa, kun pyörre kapenee näkyväksi suppiloksi.
Pölypyörteen tapauksessa ilman nousuliike syntyy, kun aurinko lämmittää voimakkaasti maanpintaa ja lämmennyt ilma lähtee kohoamaan ylöspäin. Jos esimerkiksi metsänreunan yli puhaltava heikko tuuli saa aikaan vaakasuuntaisen pyörteen, se voi tempautua ylöspäin nousuvirtaukseen ja alkaa pyöriä pystysuunnassa synnyttäen pölypyörteen.
Trombien osalta mekanismi tapahtuu pölypyörrettä selvästi isommassa mittakaavassa, kun tuulten törmäämisvyöhykkeessä syntynyt vaakasuuntainen pyörre tempautuu kuuropilveä ruokkivaan lämpimän ja kostean ilman nousuvirtaukseen.
