Kuinka poikkeuksellinen tammikuun kireä pakkasjakso oli nykyilmastossa?
Tammikuussa 2016 oli maassamme kireä, reilut kolme viikkoa kestänyt, pakkasjakso, jolloin sää oli varsinkin Itä- ja Kaakkois-Suomessa harvinaisen kylmää. Esimerkiksi Tohmajärvellä lämpötila pysytteli 1. – 23. tammikuuta lähes koko ajan -10 asteen kylmemmällä puolella ja vuorokauden keskilämpötila oli 14 päivänä alle -20 astetta. Alimmillaan lämpötila käväisi Tohmajärvellä 16. päivänä, jolloin elohopea laski miinus 36,6 asteeseen. Edellinen vähintään yhtä ankara ja pitkäkestoinen tammikuinen pakkasjakso havaittiin maassamme vuonna 1987.
Alla olevassa kuvassa (kuva 1) on pohjoisen pallonpuoliskon lämpötila-anomalia 1. – 23. tammikuuta 2016. Lämpötila-anomalialla tarkoitetaan lämpötilapoikkeamaa vuodenaikaan nähden tavanomaisesta lämpötilasta. Kuvassa pohjoisnapa on keskellä ja Suomi sijaitsee pohjoisnavasta hieman oikealle yläviistoon.
Kuva 1. Tammikuun 2016 (1. – 23. pvä) lämpötila-anomalia (°C) pohjoisella pallonpuoliskolla.
Kuvasta nähdään, että kaikkein kylmin lämpötila-anomalia havaittiin kyseisellä ajanjaksolla Itä- ja Kaakkois-Suomessa sekä Venäjän Karjalassa. Kyseisillä alueilla oli yli 10 astetta tavanomaista kylmempää, eli ajanjakson keskilämpötila oli siellä paikoin alle -20 astetta. Kuvasta myös nähdään, että laajoilla alueilla Kanadaa sekä Pohjoista Jäämerta oli huomattavasti tavanomaista lauhempaa. Huomattavasti tavanomaista kylmempää (yli 7,5 astetta) sää ei ollut kuin Pohjois-Euroopassa.
Siperiassa kuitenkin edelleen sangen kylmää
Todettakoon, että vaikka Siperiassa ja Pohjois-Kanadassa oli laajoilla alueilla huomattavasti tavanomaista lauhempaa, ei siellä mistään lauhasta säästä, sanan varsinaisessa merkityksessä, voitu puhua. Tämä johtuu siitä, että Siperiassa ja Pohjois-Kanadassa on tammikuussa keskimäärinkin hyvin kylmää, tavanomaisen keskilämpötilan ollessa paikoin alle -40 astetta. Kaiken kaikkiaan tammikuun alun reilu kolme viikon jakso oli pohjoisella pallonpuoliskolla laajalti tavanomaista lauhempi (kartalla vihreällä ja punaisella) tavanomaista kylmempien alueiden (kartalla sinisellä ja lillalla) jäädessä pinta-alaltaan selvästi pienemmäksi.
Kylmän lämpötilan anomalia pienentynyt
Jos verrataan tämän vuotista ja vuoden 1987 pakkasjaksoja (kuva 2) toisiinsa havaitaan, että myös vuoden 1987 tammikuussa (1. – 23. pvä) kylmä anomalia painottui Pohjois-Eurooppaan. Sen lisäksi selvästi tavanomaista kylmemmän ilman anomalia oli huomattavasti tämänvuotista laajempi ulottuen lähes koko Venäjän alueelle (sen aikaisen Neuvostoliiton) sekä osiin Jäämerta ja Pohjois-Kanadaa. Selvästi tavanomaista lauhempaa oli vain Alaskasta Etelä-Kanadaan ulottuvalla vyöhykkeellä sekä Grönlannissa sekä Huippuvuorten pohjoispuolella.
Kuva 2. Tammikuun 1987 (1. – 23. pvä) lämpötila-anomalia (°C) pohjoisella pallonpuoliskolla.
Ankarat pakkasjaksot harvinaistuvat ilmaston lämmetessä
Jos vielä verrataan vuosien 2016 ja 1987 tammikuiden osapuilleen yhä ankaria pakkasjaksoja toisiinsa, voidaan anomaliakarttojen perusteella tehdä se johtopäätös, että tämänvuotinen pakkasjakso oli ilmastollisesta näkökulmasta katsottuna selvästi harvinaisempi tapahtuma kuin vuoden 1987 tammikuun. Tulevaisuudessa ilmaston edelleen lämmetessä käyvät yhtä ankarat pakkasjaksot entistä epätodennäköisemmiksi. Saattaa olla mahdollista – ja vuosi vuodelta entistä todennäköisempää – että emme koe Suomessa enää vastaavanlaisia pakkasjaksoja.
Hannu Valta, meteorologi, Ilmatieteen laitos
