Heinäkuun alkupuoli oli huomattavan kolea, kun taas kuukauden loppupuolelle osui vähän toista viikkoa kestänyt hellejakso. Etelä-Suomea lukuun ottamatta heinäkuu oli hyvin kuiva, paikoin jopa mittaushistorian vähäsateisin.
Heinäkuun alkupuolisko oli koko maassa noin 2–4 astetta tavanomaista kylmempi. Etenkin itärajan pinnassa kuukauden alkupuoli oli poikkeuksellisen kolea. Kalsean sään aiheutti Vienanmeren kaakkoispuolella itsepintaisesti pyörinyt matalapaineen alue.
Kuukauden puolivälin jälkeen sää alkoi lämmetä ja heinäkuun loppupuolelle osui reilun viikon mittainen hellejakso, jonka aikana lämpötilat kohosivat paikoin ennätyksellisen korkeisiin lukemiin. Helteet päättyivät sään rajuun kylmenemiseen 28.–29.7.
Kokonaisuutena heinäkuu oli suurimmassa osassa maata hieman keskimääräistä viileämpi. Länsi-Suomessa keskilämpötila kohosi lähelle pitkäaikaisia keskiarvoja ja eräin paikoin jopa hieman niiden yläpuolelle. Suhteellisesti ottaen kylmintä oli puolestaan Pohjois-Karjalassa, missä heinäkuu oli 2–3 astetta normaalia kylmempi.
Heinäkuu oli kuiva
Suuressa osassa maata satoi heinäkuussa hyvin vähän. Kuivinta oli Perämeren rannikolla, missä kuukauden sademäärä jäi paikoin alle 5 mm:n. Kalajoen Pitkäsenkylässä satoi vain 1,3 mm ja Siikajoen Ruukissa 2,3 mm. Nämä ovat kyseisten asemien uusia heinäkuun kuivuusennätyksiä, kuten myös Jyväskylän lentoasemalla kuukauden sademääräksi mitattu 8,8 mm.
Sateisinta oli Etelä-Suomessa sekä paikoin itärajan läheisyydessä. Näillä alueilla heinäkuu oli yleisesti vain hieman keskimääräistä vähäsateisempi.
Suurin osa heinäkuun sateista saatiin jo kuukauden ensimmäisen viikon aikana. Lappeenrannassa satoi yli 75 mm pelkästään heinäkuun kahden ensimmäisen päivän aikana.
Ukkosia esiintyi heinäkuussa ennätyksellisen vähän. Koko kuukauden aikana paikannettiin vain reilut 8 000 maasalamaa.
Hallaöitä ja hellepäiviä
Heinäkuun alkupuolella esiintyi hallaa jossain päin maata lähes kaikkina öinä. 4.7. vastaisena yönä hallaa oli niinkin etelässä kuin Ahvenanmaalla ja Turun saariston sisäosissa. Etenkin 12.7. ja 13.7. vastaisina öinä hallaa oli Länsi-Suomessa ja Lapissa laajoilla alueilla. Jyväskylän lentoasemalla puolestaan mitattiin 14.7. aseman kylmin heinäkuun lämpötila 1950-luvulta lähtien tarkasteltuna, 0,9 °C.
Heinäkuun 20. päivän tienoilla alkaneen hellejakson aikana lämpötilat kohosivat vuorostaan harvinaisen korkeisiin lukemiin. Jo 22.–25.7. lämpötila nousi osassa maata 30 asteen tuntumaan. Lappiin kiertyi lännestä entistä lämpimämpää ilmaa 26.7., jolloin Pellossa mitattiin 32,4 °C ja Ylitornion Meltosjärvellä 33,3 °C. Nämä olivat uusia asemakohtaisia lämpöennätyksiä.
Lapista kuumin ilma siirtyi kohti etelää. 27.7. lämpötila nousi monin paikoin 32 asteen vaiheille ja 28.7. kaikkein lämpimin ilma ajautui pohjoistuulella aivan etelärannikolle ja jopa Suomenlahden rannikon saarille ennen kuin koillisesta alkoi purkautua hyvin kylmää ilmaa.
Porvoon Emäsalossa mitattiin tällöin koko kuukauden ylin lämpötila Suomessa, 33,7 °C. Helsingin Kaisaniemessä mitattiin 33,2 °C, joka on 1800-luvun alkupuolelta asti toimineen aseman uusi lämpöennätys. Muun muassa Kaarinan Yltöisissä ja Salon Kärkässä kirjattiin asemien uusiksi lämpöennätyksiksi niin ikään 33,2 °C. Jomalassa mitattiin puolestaan Ahvenanmaan kaikkien aikojen ylin lämpötila, 31,6 °C, joka ylitti vain vuotta aiemmin mitatun saarimaakunnan edellisen ennätyksen 0,1 °C:lla.
Rajun kylmenemisen jälkeen päivälämpötilat jäivät itäisimmässä Suomessa 30.7. jopa ennätyksellisen alhaisiksi. Ilomantsin Pötsönvaarassa vuorokauden ylin lämpötila oli tällöin vain 8,4 °C.
Teksti ja kuva: Ilari Lehtonen
